Kestävä kehitys ymmärrettävä yrityksissä aiempaa laajemmin
Kestävän kehityksen lähtökohta suomalaisissa yrityksissä on pitkään ollut yrityksen yhteiskuntavastuu ja riskien hallinta. YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) nostavat kuitenkin laajempialaiset sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset ulottuvuudet entistä merkittävämpään rooliin. Samalla suosiotaan kasvattavien uudenlaisten rahoitusinstrumenttien käyttö edellyttää yrityksiltä näiden tavoitteiden huomioimista.
Aalto-yliopiston New Global -hankkeen tutkijoiden mukaan menestyminen etenkin nousevilla kehittyvillä markkinoilla edellyttää laajemman vaikuttavuusajattelun omaksumista.
New Global -hankkeessa tutkitaan toimintatutkimuksen keinoin suomalaisten yritysten prosesseja, jotka johtavat niukkaresurssisten innovaatioiden syntymiseen kehittyvillä markkinoilla. Niukkaresurssisissa innovaatioissa ympäristön ja talouden rajoitteet ovat kääntyneet käytännöllisiksi ja edullisiksi ratkaisuiksi. Haluttuun lopputulokseen päästään tekemällä asiat yksinkertaisemmin tai kokonaan eri tavalla kuin ennen. Tämä auttaa saavuttamaan kilpailuetua tulevaisuuden markkinoilla ja vastamaan kehittyviltä markkinoilta tulevaan kilpailuun.
Tutkimuksessaan Aalto-yliopiston tutkijat arvioivat neljän kehittyvillä markkinoilla tunnetun innovaation kestävyyttä YK:n uusia kestävän kehityksen tavoitteita vasten. Arvioitavina olivat vedenpuhdistukseen tarkoitetut Tata Swach ja Unileverin Pureit, energiantuottaja Husk Power Systems sekä aurinkoenergiaa tuottava SELCO. Kaikki esimerkkiyritykset toimivat Intiassa.
Tutkimuksen mukaan sosiaalisia indikaattoreita pohdittaessa yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:
- Auttaako innovaatio tyydyttämään veden, ruoan tai suojan perustarpeita?
- Parantaako innovaatio ihmisten terveyttä?
- Lisääkö innovaatio yhteiskunnan jäsenten välistä tasa-arvoa?
Innovaation taloudellista kestävyyttä voi selvittää muun muassa kysymällä:
- Vapauttaako innovaation käyttö ihmisten aikaa muihin tarkoituksiin?
- Kasvattaako innovaation käyttöönotto ihmisten tuloja tai säästääkö se rahaa?
- Luoko innovaatio uusia työpaikkoja?
Myös ympäristöön liittyvää kestävää kehitystä tulee ajatella omaan tuotteeseen keskittyvän tuotelähtöisen tehokkuuden sijaan laajemmasta näkökulmasta. Energia- ja materiaalitehokkuutta, kierrätettävyyttä ja ilmastovaikutusta on verrattava olemassa oleviin ratkaisuihin.
‒ Näihin kysymyksiin vastaaminen mahdollistaa pääsyn uusille markkinoille ja hyödyntämään uudenlaista rahoitusta. Tämä vaatii kuitenkin suomalaisista yrityksiltä strategista muutosta ja yrityksen yhteiskuntavastuun integrointia osaksi uusien ratkaisujen ja liiketoiminnan kehittämistä riskien hallinnan tai haittojen kompensoinnin sijaan, sanoo tutkimusryhmän jäsen Tatu Lyytinen.
Niukkaresurssisiin innovaatioihin tähtäävän toiminnan rahoittaminen vaatii usein uudenlaisia ajatusmalleja, toimintatapoja ja rahoitusinstrumentteja. Esimerkki vaikuttavuuden huomioivasta rahoitusmallista Suomessa on Tekesin ja Ulkoasianministeriön yhteinen Business with impact -hanke (BEAM). Maailmalla vaikuttavuusperustein yrityksiä rahoittaa muun muassa Rockefeller-säätiö.
Lisätietoa hankkeesta:
Lue lisää uutisia
Näytös/Näyttely26 – muodin ja tekstiilin juhla valloitti Helsingin Lasipalatsin
Lasipalatsin aukio Helsingin ydinkeskustassa toimi Aalto-yliopiston vuosittaisen muotinäytöksen päänäyttämönä torstaina 28. toukokuuta.
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.