Kenji Ekuan 1929-2015
Hän oli syntynyt Tokiossa 11. syyskuuta 1929 ja menehtyi 8. helmikuuta 2015 kotikaupungissaan.
Toisen maailmansodan seuraukset vaikuttivat Ekuaniin syvästi. Hän päätti luopua munkin opinnoistaan budhalaisessa temppelissä ja ryhtyä toteuttamaan uutta unelmaansa “aineellisen maailman muotoilijana”. Päätettyään opintonsa Japanissa ja Yhdysvalloissa hän perusti 1957 GK-muotoilutoimiston. Siitä kasvoi Japanin suurin alan yritys GK Design Group, joka koostuu 12 eri yrityksestä.
Ekuanin käden jälki näkyy kaikkialla ympäristössä. Tunnetuimpia töitä ovat ikoninen Kikkoman soijapullo, Yamahan vauhdikkaat moottoripyörät ja Narita Express-junat. Muotoilutyön ohella Ekuan toimi muotoilijoiden maailmanjärjestön presidenttinä (1975-1977) ja oli mukana perustamassa World Design järjestöä. Tätä kautta hänelle syntyi läheiset yhteydet moniin suomalaisiin muotoilijoihin mm. Vuokko ja Antti Nurmesniemeen.
Itse tutustuin Ekuaniin 1980-luvulla ja toin hänet mukaan monin tavoin Taikin toiminnan ja suomalais-japanilaisen yhteistyön kehittämiseen. 1990-luvun alussa Ekuan tuli jäseneksi Taikin kansainvälisen Design Leadership koulutusohjelman International Advisory Boardiin yhdessä mm. Alberto Alessin, Ezio Manzinin ja Robert Blaichin kanssa. Ekuan oli mukana perustamassa Suomen Japanin Instituutin säätiötä 1996 ja Japan Finland Design Association JFDA yhdistystä vuonna 2000.
Ekuanin poikkeuksellinen tausta yhdisti budhalaisen ja muotoiluajattelun. Hän sanoi: “kauniita asioita tekevien ihmisten sydämet ovat kauniita. Kauneus ja rehellinen mieli ovat erottamattomia”. Hän tavoitteli töillään kestävää kauneutta ja ihmisten onnellisuutta. Ekuanin mielestä muotoilu oli tällä tavoin erinomainen välinen demokratian toteuttamiseen.
Yrjö Sotamaa
Emeritusprofessori
Lue lisää uutisia
Prototyping and Validation Grant: VeinOptima
Aallon opiskelijan kehitteillä oleva tuote auttaa hoitajia löytämään verisuonet nopeammin.
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.