Keksinnöstä kvanttiteknologian kaupallistamiseen – verkkokoulutus kannusti yrittäjyyteen
Tutkija, lehtori ja innovaatioagentti Janne Halme sekä akateeminen koordinaattori Minna Günes järjestivät marraskuussa kaksipäiväisen kvanttiteknologian ja -elektroniikan yrittäjyyskoulutuksen verkossa. Koulutus koostui asiantuntijapuheenvuoroista, joita esittivät muun muassa yritysten, patenttiasiantuntijoiden, teknologiainvestoijien, yrityshautomojen ja yliopistojen edustajat. Aalto-yliopisto ja kvanttiteknologian huippuyksikkö järjestivät koulutuksen ensimmäistä kertaa marraskuussa.
Koulutuksessa olivat puhumassa esimerkiksi Asqella Oy:n toimitusjohtaja, entinen Kylmälaboratorion tutkija Arttu Luukanen ja IQM-yrityksen toimitusjohtaja Jan Goetz, joka on tutkinut kvanttielektroniikkaa.
“Yrittäjyyden esteinä ovat muun muassa esimerkkien ja yrittäjyysajattelun puute ja se, että tutkija ei hahmota polkua ideasta tuotteeksi. Kiinnostus yrittäjyyteen on vastaavasti selvästi suurempaa, jos polku ideasta tuotteeksi näyttäytyy selvänä”, kertoo Janne Halme.
Yrittäjyyskoulutus oli suunnattu erityisesti kvanttiteknologian ja elektroniikan tutkijoille, kuten QuESTech-ohjelman tohtorikoulutettaville (European Quantum Electronics Science & Technology). Koulutus kattoi yrittäjän tärkeimmät askeleet keksinnöstä kaupallistamiseen saakka. Yksi mahdollinen työkalu, joka tarjoaa tukea ja reitin tutkijasta yrittäjäksi on Business Finlandin Research to Business -rahoitus. Näitä hankkeita on nyt Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella käynnissä kolme, ja niissä valmistellaan tutkimusidean kaupallistamista.
”Kiinnostuin opintojeni aikana tieteestä ja tekniikan tutkimuksesta, en aikaisemmin pitänyt kaupallistamista mitenkään älyllisesti kiinnostavana. Nyt kun ymmärrän, mitä yrittäjyys on, pidän sitä ennen kaikkea älyllisesti kiehtovana toimintana. Yrittäjä myös mallintaa, tekee kokeita ja rakentaa konetta - sitä kutsutaan liiketoimintamalliksi”, Halme sanoo.
Yrittäjän tulee tutkimusalansa lisäksi ymmärtää myös sitä, miten ihmiset ja teollisuudenala toimivat.
”Yrittäjän ja keksijän erottaa siitä, että yrittäjä on valmis luopumaan keksinnöstä havaittuaan, että asiakkaat tarvitsevatkin jotakin muuta”, Halme kertoo.
Kaupallistamishanke nojaa tutkijan omaan osaamisalueeseen
Janne Halme tutkii aurinkokennoja Aallossa teknillisen fysiikan laitoksella. Halmeella on myös käynnissä Business Finlandin Co-Innovation -hanke yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeessa integroidaan aurinkokennoja tekstiilituotteisiin.
”Kaupallistamishankkeet lähtevät liikkeelle omalta osaamisalueelta. Tässä hankkeessa aurinkokennojen pääasiallinen käyttökohde on työvaatteet ja älytekstiilit, joiden tavoitteena on parantaa työntekijöiden turvallisuutta”, Halme kertoo
Vuonna 2019 alkaneessa hankkeessa mukana olevia yrityksiä ja tuotteita ovat Foxan ulkoilutekstiilit, Lindströmin tekstiilipalvelut ja Haltianin puettava elektroniikka.
”Tekstiilituotteen design on tärkeä osa hankettamme. Tutkimus tehdään tiiviissä yhteistyössä Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen kanssa. Ratkaisussamme tekstiili suojaa aurinkokennoa vedeltä ja ulkoiselta rasitukselta, ja tekee siitä kangasmaisen. Tekstiilielektroniikkatuote ja siihen integroitu aurinkokenno voivat toimia loputtoman pitkään itsenäisesti ilman huoltotarvetta. Samalla tuotteen luotettavuus, käytettävyys, ja turvallisuus paranevat. Ohuet aurinkokennot myös istuvat tekstiilituotteisiin paljon paremmin kuin isommat ja painavammat paristot”, Halme kertoo.
Halme on tutustunut yrittäjyysopetukseen myös koordinoidessaan ja opettaessaan Aallon maisteriohjelmaa Advanced Materials for Innovation and Sustainability (AMIS).
”On ollut hauska huomata, että yrittäjyyden ja tutkimustulosten kaupallistamisen opetus ei juurikaan katso tutkimusalaa. Tekstiilisuunnittelija ja kvanttifyysikko voisivat ihan hyvin osallistua samalle yrittäjyyskurssille.”
Lue lisää uutisia
Prototyping and Validation Grant: VeinOptima
Aallon opiskelijan kehitteillä oleva tuote auttaa hoitajia löytämään verisuonet nopeammin.
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.