911������

– Kehitysapu puhuttaa Suomessa – mutta useimmiten vain tasolla, kannattaako apua ylipäätään antaa tai kuinka paljon avusta voidaan leikata. Siitä mitä avulla on todella saatu aikaan, puhutaan yleensä vähemmän. Syy tähän voi olla se, että kehitysavun vaikutuksia, yksittäisten projektiarviointien ulkopuolella, on haasteellista mitata, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 26.8.2016 väittelevä Kaisa Alavuotunki. Hänen väitöskirjansa vastaa tähän haasteeseen kehittämällä menetelmiä kehitysavun vaikutusten selvittämiselle.

Väitöskirja pureutuu yhteen kehitysavun hankalimmin mitattavimpaan muotoon, yleiseen budjettitukeen. Väitöskirjassa kehitetään menetelmiä, joilla voidaan erottaa budjettituen vaikutus muusta maassa tapahtuvasta kehityksestä. Menetelmien tavoitteena on määritellä ns. ”kontrafaktuaali” eli mitä olisi tapahtunut, jos apua ei olisi annettu.

Tutkimuksen tulokset paljastavat, että budjettituen myötä avun antamisen perusteet ovat muuttuneet 1990-luvun ja 2000-luvun välillä. Aikaisemmin avun antajamaat painottivat erityisesti omia kaupallisia intressejä, kun taas 2000-luvulle tultaessa avun saajamaan tilanne ja avuntarve ovat nousseet vahvemmin antamisen perusteiksi.

– Budjettituki on luonut positiivisia edellytyksiä talouskasvulle sekä lisännyt sitä saavissa maissa valtionhallinnon panostuksia terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Niissä maissa, joissa terveysbudjetit ovat budjettituen myötä kasvaneet, myös terveysindikaattorit ovat kehittyneet positiivisemmin kuin vertailukohteissa. Tämä viittaisi siihen, että budjettituen mahdollistamalla lisärahoituksella on myös tehty oikeita asioita, Alavuotunki sanoo.

Väitöskirjassa tarkastellaan myös arvonlisäveron käyttöönoton vaikutuksia tuloeroihin. Tutkimus auttaa ymmärtämään arvonlisäverojärjestelmän, valtion verotulokertymän ja tulonjaon välisiä suhteita. Tulosten perustella vaikuttaa siltä, että tasaveroluonteestaan huolimatta arvonlisäveron ei havaita lisänneen tuloeroja varsinkaan köyhimmissä maissa, jos tarkastelussa huomioidaan myös arvonlisäveron alennus- ja nollaveroluokkien vaikutukset kulutukseen.

– Alavuotungin tutkimus on arvokas lisä julkiseen keskusteluun kehitysavun vaikutuksista. Erityisesti Alavuotungin tutkimus on ansiokas kehittäessään menetelmiä budjettituen vaikutusten mittaamiseksi, toteaa Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:
Kaisa Alavuotunki
kaisa.alavuotunki@aalto.fi
p. 041 522 3693

Kaisa Alavuotungin taloustieteen väitöskirja “Essays on Financing for Development" tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 26.8.2016. Väitöstilaisuus alkaa 26.8. klo 12 Economicum-rakennuksen luentosalissa (Arkadiankatu 7, 2. krs). Vastaväittäjänä toimii professori Edward Samuel Jones (University of Copenhagen) ja kustoksena professori Pertti Haaparanta.