911

Uutiset

Kauppakorkeakoulun B2B-markkinoinnin tutkimus on maailmanluokkaa

Menestyksen takana on suomalaisten yliopistojen ja liike-elämän hedelmällinen yhteistyö.
Groups of students sitting in work lounge inside the School of Business / Photo by 911, Mikko Raskinen
Kauppakorkeakoulu. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yritysmarkkinoinnin (business-to-business) tutkimus sijoittui toiseksi arvostetun Industrial Marketing Management -lehden (IMM) arvioinnissa. Tulos perustuu vuosina 1971–2017 julkaistujen tutkimusartikkelien bibliometriseen analyysiin.  Kauppakorkeakoulu oli kaikista IMM-lehdessä julkaisseista yliopistoista toiseksi tuotteliain javaikutusvaltaisin. Kärkisijalle nousi Manchesterin yliopisto ja kolmanneksi Lancasterin yliopisto.

IMM on maailman johtava teollisen ja business to business -markkinoinnin (B2B) tieteellinen julkaisu. 

Suomalainen B2B-markkinointitutkimus suoriutui analyysissa kaikkiaan erittäin hyvin; suomalaisjulkaisuihin oli viitattu kolmanneksi eniten maailmassa sellaisten jättiläisten kuin Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen. Aalto-yliopiston lisäksi Turun kauppakorkeakoulu, Oulun yliopisto ja LUT-yliopisto olivat aktiivisia julkaisijoita.

Kuvassa näkyy emeritusprofessori Kristian Möller. Kuva: Kristian Möller.
Emeritusprofessori Kristian Möller. Kuva: Kristian Möller.

Yksittäisistä tutkijoista etenkin emeritusprofessori Kristian Möllerin ja hänen kollegojensa panos oli merkittävä. Kaksi heidän julkaisuaan ylsi tarkastelujaksolla 20:n eniten viittauksia saaneen joukkoon, ja kaikkiaan heillä oli yli 25 julkaisua, joista suurin osa tällä vuosituhannella.  Möller pääsi 50:n tuotteliaimman kirjoittajan joukossa sijalle 11.  Hän on myös IMM:n toimituskunnan kunniajäsen.

Kunnianhimo, yhteistyö ja eturivin tutkimus menestyksen avaimina

”Paneuduimme liiketoimintaverkostojen ominaisuuksien ja syntyprosessien ymmärtämiseen jo kauan ennen kuin verkostoista tuli strategian iskusana”, professori Möller kuvailee. 

”Toinen tärkeä seikka oli se havainto, että erityyppisiä liiketoimintaverkostoja ja toimittaja–asiakas-yhteistyömuotoja syntyi erilaisiin strategisiin tarkoituksiin – esimerkkeinä näistä toimittajaverkostojen orkestrointi, tekniikan ja liiketoimintamallien innovaatiot ja asiakaspalveluverkostot.  Halusimme kaivautua syvälle verkostojen rakentamisen ja orkestroinnin johtamiseen tunnistamalla niihin liittyviä johtamiskyvykkyyksien ja yritysroolien kokonaisuuksia. Olimme kunnianhimoisia ja tavoittelimme näkyvyyttä parhaissa akateemisissa ympyröissä ja julkaisuissa”, Möller lisää.

Merkittävä tekijä suomalaisen B2B-tutkimuksen menestyksen taustalla on ollut tiivis yhteistyö. 

”Perustimme kauppakorkeakoulujen välisen kansallisen tutkimuskonsortion nimeltä ValueNet, ja saimme sille rahoitusta Suomen Akatemialta. Myös useissa nykyisin Business Finland -organisaatioon kuuluvan Tekesin hankkeissa tehtiin hedelmällistä yhteistyötä yliopistojen ja liike-elämän kesken, ja tutkijat pääsivät yritysmaailman näköalapaikoille. Kaikkiaan tämä yhteistyö synnytti tutkijoiden ja tutkimushankkeiden kriittisen massan, josta syntyi yli 15 väitöskirjaa ja yli 30 akateemista julkaisua.  ۳ٱ𾱲ٲöllä oli keskeinen rooli siinä, että suomalainen tutkijayhteisö kasvoi kokoaan ja yksittäisten yliopistojen voimavaroja suuremmaksi. Menestymisemme oli ratkaisevan tärkeää myös laajenevien kansainvälisten tutkimusverkostojen kehittämisen kannalta”, Möller toteaa. 

Tärkeimmät havainnot: perinteiset markkinat ja teollisuuden alat muotoutuvat verkostoiksi ja ekosysteemeiksi

Vaikka tarkastelujakson pituus, yli 45 vuotta, ja tutkimusten suuri määrä vaikeuttavat päälöydösten määrittämistä, Möller nostaa esiin verkostojen roolin.

”Verkostoja pidettiin 2000-luvun alussa yleisesti geneerisenä organisaatiomuotona, mutta me osoitimme, että strategisia verkostoja käytettiin hyvin monenlaisiin tarkoituksiin ja että näillä oli selvästi erilaiset muodot ja toimintalogiikat.  Esimerkkeinä voi mainita kysyntäperusteiset toimittajajärjestelmät, jotka ovat yleisiä mm. auto- ja elektroniikkateollisuudessa, lisäarvoa tuottavat asiakaspalveluverkostot vaikkapa S-ryhmässä tai Amazonilla, ja asiakasratkaisuverkostot tuotantolaitosten tai risteilyalusten rakentamisessa ja monimutkaisten ohjelmistoratkaisujen tuottamisessa. Muita esimerkkejä ovat innovaatioverkostot, joissa kehitettiin sellaisia radikaaleja innovaatioita kuin mobiilipalvelujärjestelmiä tai nanoteknologian uusia muotoja ja muuta uutta teknologiaa. Löysimme viitteitä siitä, että näiden erityyppisten strategisten verkostojen taustalla olevat arvonluontimekanismit vaihtelivat systemaattisesti. Pystyimme arvioimaan sitä, millaiset johtamiskyvykkyydet ja organisaatiomuodot palvelisivat parhaiten niiden rakentamista ja orkestrointia.”

”Tutkimustemme havainnot pätevät pitkälti myös ekosysteemien toimintaan ja orkestrointipyrkimyksiin, sillä nämä koostuvat enimmäkseen toisiinsa kietoutuneista verkostoista. Nyt näyttäisi siltä, että sosiaalinen, teknologinen ja taloudellinen ympäristö monimutkaistuu entisestään. Viimeisimpänä olemmekin pyrkineet kehittämään käsitteellisiä viitekehyksiä ja välineitä kompleksien liiketoimintaympäristöjen ymmärtämiseen. Yritykset ja viranomaiset voivat toimia menestyksellisesti vain, jos niillä on kyky riittävään kaukokatseisuuteen, Tämä ’foresight’ on olennainen strateginen kyvykkyys”, Möller toteaa.

äپdz:

Professori emeritus Kristian Möller
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, markkinoinnin laitos
kristian.moller@aalto.fi
050 383 6190

Tutkimusjulkaisun tiedot:

Francisco J. Martínez-Lópeza, José M. Merigóc, Juan Carlos Gázquez-Abade and José Luis Ruiz-Reale. Industrial marketing management: Bibliometric overview since its foundation. Industrial Marketing Management (24), 2020, 19-38.  

Möllerin ja tutkimusryhmän avainjulkaisuja:

Möller, K., & Rajala, A. (2007). Rise of strategic nets - New modes of value creation. Industrial Marketing Management, 36(7), 895-908. Möller, K., & Rajala, A. (2007). Rise of strategic nets - New modes of value creation. Industrial Marketing Management, 36(7), 895-908.

Möller, K. (2010). Sense-making and agenda construction in emerging business networks—How to direct radical innovation. Industrial Marketing Management, 39(3), 361-371.

Möller, K., & Halinen, A. (2017). Managing business and innovation networks—From strategic nets to business fields and ecosystems. Industrial Marketing Management, 67, 5-22.

Möller, K., Nenonen, S., & Storbacka, K. (2020). Networks, ecosystems, fields, market systems? Making sense of the business environment. Industrial Marketing Management, 90, 380-399.

Business students gathered around a table to study together.

Marketing, Master of Science (Economics and Business Administration)

Nykyaikaiset markkinoijat ovat luovia, strategisia ajattelijoita, jotka osaavat toimia digitaalisessa ympäristössä vaivatta ja intuitiolla.

Koulutustarjonta
Three 911 students are doing group work by writing on paper together.

Markkinoinnin laitos

Markkinoinnin laitos on menestyksekäs ja dynaaminen yhteisö opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita, joiden kunnianhimoisuus näkyy tutkimusprojekteissa ja hankkeiden verkostoissa.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Graafinen juliste, tummat lehdet, harmaa tekstuuri ja teksti “Näytös 26 Näyttely”.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi

Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
Värikäs laserskannauksen tyylinen poikkileikkaus vanhasta kupolikattoisesta teollisuusrakennuksesta
Mediatiedotteet Julkaistu:

3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta

MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Pieni mutkitteleva puro, kiviä ja korkeaa ruohoa aurinkoisessa puistossa, taustalla puita ja nurmikkoa
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja

Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.