911±¬ÁÏÍø

Uutiset

Jussi Rintanen tietää, miten loputtomista vaihtoehdoista löytyy se oikea

Algoritmipohjainen tekoäly auttaa optimoimaan bussilinjoja, tehtaita ja työvuorolistoja. Se voi myös automatisoida suuren osan nykyisestä ohjelmistokehityksestä.
Jussi Rintanen
"Tutkimme ohjelmoinnin automatisointia tavalla, jota oikeastaan kukaan muu maailmassa ei tee – ja joka on meistä hirveän lupaava." Kuva: Aalto-yliopisto, Jaakko Kahilaniemi

Professori Jussi Rintanen, mitä tutkit ja miksi?

Olen ollut tekoälytutkija urani alusta asti, mutta tutkimusaiheet ovat vaihtuneet moneen kertaan. Väitöskirjani tein Ilkka Niemelän kanssa epämonotonisesta päättelystä. Toisin kuin tavanomaisessa loogisessa päättelyssä, jossa tiettyjen oletusten toteutuminen johtaa aina takuuvarmasti toteen johtopäätökseen, epämonotonisessa päättelyssä lisäolettamukset saattavat kumota aiempia johtopäätöksiä. Jos meillä on esimerkiksi lintu, oletamme sen osaavan lentää, mutta jos saamme tietää, että lintu onkin pingviini, uskomme sen lentokykyyn murenee välittömästi.

Väitöskirjan jälkeen aloin tutkia päätöksentekoa, kun huomasin, että monet automaattiset päättelymenetelmät toimivat hurjan hyvin päätöksenteon ongelmien ratkaisemisessa. Tiivistettynä kysymys on siitä, mikä toimenpideketju saa meidät alkutilasta haluamaamme tavoitetilaan.

Tekoälytutkimuksessa haaste on usein se, ettei tiedetä, miten asiat, kuten vaikka ihmisten puhuma luonnollinen kieli, toimivat. Me taas tunnemme toimenpiteet, mutta kun niitä on vaikka kymmenen peräkkäin ja jokainen voidaan toteuttaa kahdellakymmenellä eri tavalla, yhdistelmiä on niin paljon, ettei niitä voida mitenkään jokaista tutkia erikseen. Silloin avuksi tulee kehittämämme algoritmipohjainen tekoäly, joka laskee toimivimman vaihtoehdon.

Tietokoneilla tehdään jo nyt monenlaista suunnittelua, esimerkiksi bussien ja lentoyhtiöiden reittiverkostojen, aikataulujen ja työvuorolistojen laatimisessa. Suunnitelmat eivät kuitenkaan toimi, jos lentokoneessa on vika tai henkilökuntaa on sairaana. Näissä tilanteissa nojaudutaan vielä ihmisten varsin epätäydelliseen päätöksentekoon, vaikka ne voitaisiin tehdä nykyistä paremmin tekoälyn avulla.

Miten sinusta tuli tutkija?

Innostuin tietotekniikasta jo nuorena. Isäni oli Suomen ensimmäisiä ohjelmoijia, ja meille ostettiin tietenkin kotitietokone heti, kun niitä alkoi tulla kauppoihin. Ohjelmoinnin aloitin yläasteella ja lukiossa aloin pohtia, mitä tietojenkäsittelytiede on ja voisiko sitä käyttää monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen. Yliopistossa huomasin nopeasti, että juuri siihen sitä käytetään ja hakeuduin pian tutkimusapulaiseksi ja heti valmistumisen jälkeen väitöskirjaa tekemään.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia?

Kyllä se oli väittely – se tunne, että oli itse saanut jotain tosi isoa aikaiseksi ja ymmärsi tutkimuksesta paljon enemmän kuin aikaisemmin. Silloin väittelijöitä oli paljon nykyistä vähemmän, varsinkin tietojenkäsittelytieteessä, ja olin aika nuorikin, vasta 28-vuotias.

Mitä vaaditaan tutkijalta?

Minusta tutkijan pitää olla utelias. Olen aina itse etsinyt omat tutkimusaiheeni, ja nytkin tutkimme ohjelmoinnin automatisointia tavalla, jota oikeastaan kukaan muu maailmassa ei tee – ja joka on meistä hirveän lupaava.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Olen hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisesti vaikuttavasta tietotekniikan tutkimuksesta. Meillä on juuri käynnissä kaupallistamishanke, jonka tavoitteena on tarjota yrityksille mahdollisuus automatisoida iso osa rutiiniohjelmoinnista niin, että ohjelmistojärjestelmiä voidaan tuottaa nopeasti ja halvalla.

Jussi Rintanen ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan 24. huhtikuuta järjestettävässä Installation Talks –tilaisuudessa, lämpimästi tervetuloa mukaan!

Katso tilaisuuden ohjelma ³Ùää±ô³Ùä.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ihmisiä aaltoilevalla katutasanteella, vieressä korkea valkoinen kellotorni pilvisen taivaan alla
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näytös/Näyttely26 – muodin ja tekstiilin juhla valloitti Helsingin Lasipalatsin

Lasipalatsin aukio Helsingin ydinkeskustassa toimi Aalto-yliopiston vuosittaisen muotinäytöksen päänäyttämönä torstaina 28. toukokuuta.
Neljän miehen kasvokuvat rinnakkain, kasvot sumennettu, eri paidat ja taustat
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä

Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
BCA-vierailu
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista

Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.
Harmaa kivinen pörssirakennus, korkeat ikkunat ja sisäänkäynnillä liput, joissa lukee BÖRS ja PÖRSSI
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta

Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.