911

Uutiset

Jakeluoikeusjärjestelmä nostaa polttoaineen hintaa - kompensaatio pienituloisille vie vain siivun järjestelmän tuotoista

Taloustieteilijät kehittivät henkilö- ja ajoneuvodatan pohjalta mahdollisia kompensaatiomalleja. Raportti julkistettiin liikenne- ja viestintäministeriön webinaarissa 27. lokakuuta.
Taloustieteilijät ehdottavat: Näin Suomi puolittaa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä
Kuva: Roope Kiviranta / Aalto-yliopisto.

Suomi on sitoutunut puolittamaan fossiilisten polttoaineiden kulutuksen tieliikenteessä vuoteen 2030 mennessä. Syksyllä 2019 taloustieteen tutkijaryhmä ehdotti, että tehokkain tapa päästä tavoitteeseen on luoda Suomeen polttoaineiden jakeluoikeusjärjestelmä, jossa jakelija ostaa valtiolta jokaista myytävää polttoainelitraa varten polttoaineen hiilisisältöön sidotun luvan. Järjestelmä nostaa polttoaineen hintaa ja kannustaa näin esimerkiksi pienempipäästöisen auton hankintaan.

Nyt Aalto-yliopiston professori Matti Liskin vetämä ryhmä on selvittänyt, miten hinnannousua olisi mahdollista kompensoida eri väestöryhmille kuten pienituloisille ja haja-asutusalueilla asuville. Työryhmä analysoi kaikkien lähes kolmen miljoonan yksityiskäytössä olevan ajoneuvoverovelvollisen auton ajokilometrit, päästöt ja autojen haltijoiden tulot selvittääkseen, miten tällä hetkellä käytössä olevan polttoaineiden hiilidioksidiveron kustannukset jakautuvat väestössä.

Aineisto osoitti, että neljäsosa Suomen yksityisautoista tuottaa puolet kaikista yksityisautoilun päästöistä. Polttoaineiden kulutus painottuu voimakkaasti suurituloisiin väestöryhmiin, ja erot päästöissä selittyvät ensisijaisesti ajetuilla kilometreillä, eivät niinkään auton teknologialla. Kotitalouksilla, joiden käytettävissä olevat tulot ovat 70 000-80 000 euroa, autoilun keskimääräinen hiilidioksidipäästö on melkein kolminkertainen verrattuna kotitalouksiin, joiden vuositulot ovat 10 000-20 000 euroa.

Harvaan asutuilla alueilla tieliikenteen päästöt ovat yksilöä kohden suuremmat kuin kaupunkialueilla, mutta kaupunkialueiden osuus yksityisautoilun päästöistä on kokonaisuutena maaseutua suurempi suuremman väestömäärän takia.

Mitä suuremmat tulot, sitä pienemmän osuuden polttoaineen mukana maksettava hiilidioksidivero niistä muodostaa. Suurimmalla osalla Suomen autoilevaa väestöä vero vie tuloista alle prosentin.

”Selvityksemme osoitti, että jos jakeluoikeusjärjestelmän aiheuttama polttoaineiden hinnannousu kompensoidaan ainoastaan pienituloisille eli esimerkiksi alle 20 000 euroa ansaitseville kotitalouksille, kompensointi on mahdollista toteuttaa varsin pienellä osuudella järjestelmän tuotoista”, Matti Liski toteaa.

Tutkijat esittelevät raportissa hyödyllisiä näkökulmia erilaisten kompensaatiomallien rakentamiseen. Päättäjät voivat hyödyntää eri malleja tai niiden yhdistelmiä päätettyään, millaiseen oikeudenmukaisuusnäkökulmaan kompensaatiolla pyritään.

Taloustieteen työryhmän raportti ”Kohti hiiletöntä liikennettä – analyysi tulonjakovaikutuksista” julkistettiin liikenne- ja viestintäministeriön järjestämässä webinaarissa 27. lokakuuta 2020.

Linkki raporttiin Aalto Economic Instituten sivuilla: 

äپdz:

Professori Matti Liski
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, taloustieteen laitos
040 353 8173
matti.liski@aalto.fi

Lisää aiheesta

Taloustieteilijät ehdottavat: Näin Suomi puolittaa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä

Taloustieteilijät ehdottavat: Näin Suomi puolittaa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä

Tehokkain tapa saavuttaa päästötavoitteet on polttoaineiden myyntilupajärjestelmä, joka asettaa kiintiöt polttoaineiden hiilisisällölle. Aalto-yliopiston tutkijat luovuttivat ehdotuksensa liikenne- ja viestintäministeriölle 22. lokakuuta.

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Portrait of Kimmo Järvinen, from the Xiphera team. A man smiling at the camera
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti

Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.
Näytöllä 3D-aivokuva, jossa värikkäät hermoradat läpinäkyvässä pään mallissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä

Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.