Huippuyksikön tuoreen johtajan, professori Samuel Kasken, tavoite on tehostaa tiedettä koneoppimisella
Koneoppimistutkimuksella voidaan tehostaa tiedettä esimerkiksi yhdistämällä uusia tutkimustuloksia aikaisempiin löydöksiin niiden tietoaineistoja mallintamalla.
- Molekyylibiologia on esimerkki empiirisestä, datalähtöisestä tieteestä, jossa tutkimustuloksia suhteutetaan tällä hetkellä toisiinsa pääasiassa niistä kirjoitettujen artikkelien avulla. Olisi hienoa, jos mittausaineistot saisivat puhua enemmänkin puolestaan, ja siihen tarvitaan mallintamista. Näytimme, että relevantit tutkimukset löytyvät aineistoja mallintamalla paremmin kuin avainsanahauilla. Mallintamisen perusteella huomattiin myös joukko artikkeleita, joiden tunnisteet tietokannassa olivat väärin, ja muilla hakumenetelmillä olisi siis löytynyt väärä aineisto, Kaski kuvaa.
Professori Kasken työ on tällä hetkellä yhdistelmä omaa tutkimustyötä sekä huippuyksikön ja tutkimuslaitoksen johtamista.
- Professorin työssä näyttää olevan erityyppisiä vaiheita. Nyt kesään asti johtamistyötä on vähän enemmän, mutta tutkimus ei saa tietenkään koskaan katketa, Kaski kertoo.
Samuel Kaski nimitettiin johtoon helmikuun alussa. Johtajavaihdos suunniteltiin jo huippuyksikköä perustettaessa kolme vuotta sitten. Samuel Kaski johtaa huippuyksikön lisäksi , jossa hänen viisivuotiskautensa päättyy elokuussa. Kaski on virkavapaalla omasta professuuristaan Tietotekniikan laitoksella.
Katso video Laskennallisen päättelyn huippuyksiköstä:
Lue lisää uutisia
Tohtoriopintojen uusi THOPS-​työkalu julkaistu
Uusi digitaalinen THOPS-työkalu on korvannut opiskelijoiden vanhat THOPS-tehtävät MyStudies-työpöydällä ja vastuuprofessoreiden hyväksyntämenetelmän Student Success Hubissa.
Esitarkastus- ja valmistumisaikataulut kesällä 2026
Tietoa väitöskirjan esitarkastuksesta, julkisesta väitöstilaisuudesta ja valmistumisesta tohtoriksi kesällä 2026
Kasvun avaimet: Näin energiamurros tekee öljystä tarpeettoman
Puhtaaseen energiaan siirtyminen on yhteiskunnalle yhtä suuri mullistus kuin digitalisaatio, ja Suomella on siihen monta valttikorttia, sanoo Aalto-yliopiston uutta Energiasiirtymän osaamiskeskusta vetävä professori Annukka Santasalo-Aarnio.