Hankkija, hajauttaja vai jokin muu? Näin Suomen 309 kuntaa ovat järjestäneet sote-palvelunsa
Tuore tutkimus osoitti, ettei tiukka kahtiajako julkisen tai yksityisen sektorin tuottamien palveluiden välillä vastaa todellisuutta – eikä palvelujen yksityistäminen tuo automaattisesti kustannussäästöjä. Keskittäminen sen sijaan kannattaa: suurilla kunnilla ja kuntayhtymien kautta palvelut tuottavilla kunnilla kustannukset ovat usein muita alhaisemmat.
Tutkimustulokset ja käytännön kokemukset sote-palvelujen yksityistämisen kannattavuudesta ovat ristiriitaisia.
Siksi Aalto-yliopiston professori Katri Kauppi ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Suvituulia Taponen halusivat selvittää perusteellisesti, kuinka sote-palveluja käytännössä järjestetään Suomen kunnissa ja miten kustannukset eroavat eri palvelujen tuotantotapojen välillä. Tutkimusta varten he analysoivat, miten kymmenen eri sotepalvelun tuotanto oli järjestetty Suomen 309 kunnassa vuosina 2016–2019 ja oliko tuotantotavalla yhteyttä kunnan kokoon, taajama-asteeseen ja väestörakenteeseen tai palvelujen kustannuksiin.
”Tutkimus osoitti, että yksikään kunta ei nojaa sote-palveluissaan puhtaasti julkiseen tai yksityiseen tuotantoon, vaan tapoja yhdistellään ja samaakin palvelua voidaan tuottaa eri tavoin”, Katri Kauppi sanoo.
Analyysin pohjalta Kauppi ja Taponen jakoivat kunnat viiteen ryhmään:
1. Kumppanit
Kunta hankkii palvelut pääasiallisesti kuntayhtymältä, tyypillisesti noin 95-prosenttisesti.
2. Täydentäjät
Kunta täydentää omaa palvelutuotantoaan ostamalla palveluja pääasiallisesti yksityiseltä sektorilta ja muilta kolmansilta osapuolilta. Nämä kunnat ostavat yrityksiltä esimerkiksi vammaisten asumispalveluista keskimäärin 42 prosenttia ja päihdehuollon erityispalveluista 43 prosenttia. Tässä ryhmässä lastensuojelun palveluita ostetaan paljon, noin 72 prosenttia palvelutuotannosta. Luvut ovat keskiarvoja vuoden 2019 datasta.
3. Hankkijat
Hankkijat ovat pieniä, alle 20 000 asukkaan kuntia, jotka on velvoittanut tekemään palvelutuotannossa yhteistyötä. Nämä kunnat ostavat merkittävän osan palveluistaan niin sanotuilta isäntäkunnilta. Tuotantotavat vaihtelevat palvelukohtaisesti. Oman tuotannon lisäksi tuotantotapoja ovat ostot kuntayhtymiltä, kunnilta ja yrityksiltä.
4. Yksityistäjät
Hyvin pienet kunnat tuottavat omia palveluja vain vähän. Ne ostavat merkittävän määrän palveluistaan yrityksiltä ja osin muilta julkisilta toimijoilta.
5. Hajauttajat
Hajauttajilla tuotantotavat vaihtelevat muita kuntia enemmän yksittäisten tuotantotapojen välillä, eikä selvästi hallitsevaa muotoa löydy. Pitkäaikaisaineistoa tarkasteltaessa moni kunta siirtyi joko hajauttajien ryhmään tai siitä pois. Hajauttajat ovat todennäköisesti muutosvaiheessa olevia kuntia ja hajauttaminen on osa välivaihetta, jossa kunnat ovat siirtymässä jostain ensin mainituista neljästä mallista toiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin kuntatasolla. Aineisto saattoi esimerkiksi osoittaa, että kunta osti 90 prosenttia tietystä palvelusta kuntayhtymältä. Data ei kuitenkaan kertonut, miten kuntayhtymä oli tuottanut palvelunsa.
Kustannuserot luultua pienempiä
Yksityistäjiä lukuun ottamia lähes kaikkien kuntien palvelutuotanto nojaa tuotantotapojen yhdistelmään. Kunnat yhdistelevät joustavasti julkista ja yksityistä tuotantoa, yhteistyötä toisten kuntien kanssa sekä palvelujen ostamista isäntäkunnilta.
Tilastollisesti merkitseviä eroja palvelutuotannon kustannuksissa löytyi. Erot eivät kuitenkaan olleet yhtä merkittäviä kuin julkisen keskustelun vastakkainasettelujen perusteella voisi olettaa. Täydentäjät ja kumppanit pystyivät useissa palveluissa muita alhaisempiin kustannuksiin, mutta eivät kaikissa palveluissa. Vuonna 2019 esimerkiksi keskimääräinen asukaskohtainen kustannus terveydenhuollon avohoidon palveluista oli täydentäjillä 461 euroa ja kumppaneilla 486 euroa, kun se hajauttajilla oli 569 euroa. Taustalla on todennäköisesti täydentäjäkuntien muita kuntia keskimäärin isompi koko ja kumppaneilla keskittämisestä saadut kustannusedut.
Tuotantomallin lisäksi kustannuseroja selittää myös ikärakenne: täydentäjien väestö on keskimäärin muita kuntia nuorempaa. Suurimmat sote-kustannukset olivat hajauttajakunnilla, mitä voivat selittää palvelun tuotantomuotojen siirtymävaiheeseen mahdollisesti liittyvät kulut ja päällekkäiset toiminnot.
”Tutkimustulokset tukevat ajatusta keskitettyjen palvelujen kustannustehokkuudesta. Kun vertailimme eri palvelujen asukaskohtaisia kustannuksia, tilastollisesti merkittävästi alempia kustannuksia löytyi eniten täydentäjiltä eli suurilta kunnilta, sekä kumppaneilta, jotka olivat koonneet usean kunnan asukasvolyymit yhteen kuntayhtymässä. Keskitettyjen palvelujen kustannustehokkuus onkin yksi 1.1.2023 aloittavien hyvinvointialueiden tavoitteista”, Suvituulia Taponen sanoo.
Tutkijat korostavat, että uusista hyvinvointialueista etenkin ne, joiden pohjalla ei ole kuntayhtymää, aloittavat toimintansa muutosvaiheessa. Tällöin palvelutuotanto voi olla kalleimmillaan. Tuotantokustannusten näkökulmasta murrosvaiheesta pitäisi pyrkiä nopeasti eteenpäin, kohti täydentäjien tai kumppanien toimintamallia.
Linkki tutkimukseen:
äپٴDz:
Katri Kauppi
Professori
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tieto- ja palvelujohtamisen laitos
puh. 050 401 7112
katri.kauppi@aalto.fi
Suvituulia Taponen
Tutkijatohtori
Helsingin yliopisto
Lääketieteellinen tiedekunta
ja Hankkinen Oy:n perustajaosakas
puh. 040 762 9508
suvituulia.taponen@hankkinen.fi
Tieto- ja palvelujohtamisen laitos
Tieto- ja palvelujohtamisella viitataan tiedon ja digitaaliteknologian luovaan hyödyntämiseen liiketoiminnassa ja siirryttäessä teollisesta tuotannosta palveluvoittoiseen tuotantoon.
Lue lisää uutisia
The company established by three anthropologists relied on strong research expertise
Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy was established in 2014 when its three founders were finalising their master's degree studies at the University of Helsinki and wanted to create an interesting job for themselves.
Prototyping and Validation Grant: VeinOptima
Aallon opiskelijan kehitteillä oleva tuote auttaa hoitajia löytämään verisuonet nopeammin.
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.