Elokuva- ja televisiodramaturgian erikoistumiskoulutus vastasi alan tarpeeseen
Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen professorin Raija Talvion mukaan Suomessa ei ole aikaisemmin ollut systemaattista koulutusta, joka keskittyisi dramaturgin rooliin käsikirjoitusprosessissa. Koulutus vastasi selkeään tarpeeseen, sillä hakijoita oli moninkertainen määrä koulutuspaikkoihin nähden. Talvio suunnitteli ohjelman yhdessä pääaineen aiemman lehtorin Marja-Riitta Koivumäen kanssa.
”Suomessa dramaturgeina toimivat käsikirjoittajat ovat usein itseoppineita tai kouluttautuneet lyhytkursseilla ulkomailla. Monissa suomalaisissa tuotannoissa käytetään kansainvälisiä dramaturgeja ja konsultteja, mikä tekee prosesseista kalliita ja raskaita esimerkiksi käännösten takia.”, Talvio sanoo.
Koulutusta suunniteltiin vuonna 2022, jolloin audiovisuaalisen alan tulevaisuus näytti paljon valoisammalta – ohjelma nähtiin tärkeänä keinona tukea alan kansainvälistymisen jatkumista. Nyt ala elää haastavinta aikaa 15 vuoteen, mutta Talvio uskoo vahvasti suomalaisen osaamisen voimaan. ” Kun tilanne jälleen kohentuu, osaaminen ei ole kadonnut mihinkään. Suomi on yksi Pohjoismaista, joka tuottaa korkeatasoista kansainvälistä sisältöä.”
Yksi alan keskeisistä haasteista on Talvion mukaan alirahoitus: tuotantobudjetit eivät ole realistisia eivätkä kohtaa kunniahimoisen sisällön ja vähäisten resurssien kanssa.Erikoistumiskoulutus laajentaa osaamista ja tukee ammattikentän kehitystä pitkäjänteisesti.
Dramaturgi, kerronnan asiantuntija
Dramaturgi tukee käsikirjoittajaa mutta toimii myös ohjaajan, tuottajan ja rahoittajan tukena koko käsikirjoitusprosessin ajan ideasta tuotantoon. Tehtävään kuuluu tarinan kehittämistä sekä sisällön rakenteellista ja kerronnallista sparrausta.
“Dramaturgi toimii kirjoittajan ja katsojan välissä siten, että auttaa pohtimaan, miten tarina tarjoillaan katsojalle. Mitä lautaselle laitetaan ja missä järjestyksessä”, Talvio kuvaa.
Koulutukseen osallistui kymmenen kokenutta alan ammattilaista. Kukin heistä tarkasteli omaa rooliaan tuotannon eri vaiheissa ja suuntautui koulutuksen aikana kiinnostuksensa mukaisesti. Koulutus syvensi osallistujien teoreettista ymmärrystä sekä vahvisti yhteistyötaitoja moniammatillisessa toimintaympäristössä. Tiivis yhteistyö työelämän kanssa sekä kotimaassa että kansainvälisesti varmisti koulutuksen ajankohtaisuuden ja käytännönläheisyyden.
Koulutus syvensi osaamista
ä쾱ǾٳٲᲹ Timo Turunen korostaa dramaturgin roolia tuotannoissa. ”Se on kustannustehokas tapa hioa käsikirjoitus sellaiseksi, että se voidaan toteuttaa budjetin ja aikataulun raameissa. Vältytään hienon käsikirjoituksen tuhoamiselta tekovaiheessa ja säästetään rahaa.”
Koulutuksessa hän teki lopputyönään dramaturgista työtä Seuraavana päivänä -elokuvalle, joka käsittelee koulusurman jälkeistä päivää opettajan näkökulmasta. Hän kertoo oppineensa koulutuksesta erityisesti kirjoittajan ja dramaturgin keskinäisestä yhteistyöstä. ”Opin luottamuksen merkityksen ja sen, kuinka tärkeää on antaa kirjoittajalle tilaa. Lopputuloksena syntyi versio, joka vastasi kirjoittajan tavoitteita”, Turunen kertoo.
ä쾱ǾٳٲᲹ Katri Myllyniemi puolestaan tutki lopputyössään, miten kommunikoida tarkka ja rehellinen palaute aina tekijän liekkiä suojellen. Hän kokosi turvallisen ja kannattelevan palautteenannon parhaita käytäntöjä seuraamalla Solace23 dramaturgeja Françoise von Roya ja Franz Rodenkirchenia yhteistyössä Elokuvayhtiö Aamun kanssa, sekä Ex-orienten kehittelytyöpajan mentoreita, kuten Iikka Vehkalahtea, työssään. Myllyniemen mukaan dramaturgi on myös luottamuksen luomisen, kommunikaation ja kuuntelemisen ammattilainen.
”Dramaturgin on tärkeää paitsi hallita sisältö, myös luoda kirjoittajalle tila, jossa tämä voi tuntea olonsa kannatelluksi ja inspiroituneeksi. Kaikkien on mahdollista tulla paremmiksi palautteenantajiksi”, Myllyniemi sanoo.
Myllyniemi kertoo kaivanneensa alan erikoistumiskoulutusta pitkään, ja oli toteutukseen tyytyväinen. ”Se oli todella kunnianhimoisesti suunniteltu koulutus, joka toi yhteen kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijat, teorian, reflektoinnin ja käytännön. Jokainen meistä pääsi syventämään tietojaan.”
äپٴᲹ
Professori Raija Talvio — raija.talvio@aalto.fi, p. 050 569 1128
Koulutuksen koordinaattori Outi Lahtinen — outi.i.lahtinen@aalto.fi, p. 050 300 6727
Lue lisää uutisia
Professori Pauliina Ilmonen: Lukiossa opetellaan paljon matemaattisten ohjelmien käyttöä, joka on pois perusasioista
Aalto-yliopiston tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen astuu kesäkuun alussa Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun dekaanin saappaisiin. Ja juuri perusasioita hän haluaa painottaa myös matematiikan opiskelussa.
Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet
Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta
Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.