Jokaisen eläin- ja kasvisolun elämän rakenneosina ovat DNA:n neljä nukleotidia, joita kuvataan kirjaimilla A, T, G ja C. Pienetkin muutokset niillä kirjoitetussa koodissa voivat merkittävästi muuttaa elävien organismien toimintaa ja ominaisuuksia. Tutkijat etsivät keinoja voidakseen muokata solujen geneettistä koodia sekä ohjata ja muuttaa geenejä, jotta voisimme ymmärtää niiden monimutkaiset tehtävät entistä paremmin. Tehokkaan geenimuuntelun avulla voimme löytää uusia sovelluksia maatalouden, ekologian ja biolääketieteen käyttöön.
Johtavat tiedelehdet Science ja Nature ovat nostaneet vuoden 2015 tieteelliseksi läpimurroksi ns. CRISPR-tekniikan (Clustered Regularly Interspaced Short Palindromic Repeats), jonka avulla eliöiden genomia voidaan tehokkaasti muokata.. CRISPR-tekniikkaa on kehitetty joitakin vuosia, ja nyt se mullistaa biologian tutkimuksen. Tekniikka nopeuttaa mm. geenien siirtoa lääkekehityksen solu- ja eläinmalleissa, ja siksi sen odotetaankin edistävän ihmisen geneettisten sairauksien tutkimista. CRISPR-tekniikalla on pitkälle ulottuvia seurauksia, mikä edellyttää myös eettisten ohjeiden ja lainsäädännön kehittämistä.
Vuonna 2015 tehtiin useita tieteellisiä läpimurtoja. Esimerkeiksi sopivat New Horizons ‑luotaimen uskomattomat kuvat pienoisplaneetta Plutosta ja kokeellisesti vahvistettu, hämmästyttävä kahden kaukana toisistaan olevan hiukkasen tilojen lomittuminen eli kvanttikorrelaatio. Suuriin saavutuksiin kuuluu myös suomalaisten tutkijoiden tekemä havainto nisäkkäiden imusuonien välittämän immuunijärjestelmän ulottumisesta myös aivoihin. Ebola-rokotteen kehittämisessä onnistuttiin, ja monia muita läpimurtoja tehtiin.
Jotkut filosofit esittävät, että tiede etenee uusien, vallankumouksellisten löydösten ja teorioiden muutosten kautta, joiden väliin jää pitkiä hitaamman kehityksen jaksoja. Olen eri mieltä tästä näkemyksestä. Yleensä tiede ottaa askelia eteen ja taakse, löytöjen ja epäonnistumisten kautta, ja vain aika kertoo uusien löydösten ja tekniikoiden todellisen arvon. Tiede kuitenkin edistyy.
Risto Nieminen
Dekaani, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Lue lisää uutisia
Kandiopinnot auttoivat Maisa Pousaria löytämään oman alan
Maisa Pousar valitsi Kestävät yhdyskunnat -kandiohjelman sen laaja-alaisuuden vuoksi – eikä vielä tiennyt, mikä ala kiinnostaisi eniten. Opintojen aikana oma suunta löytyi vesitekniikasta, ja samalla opiskelijaelämästä tuli tärkeä osa arkea Aallon kampuksella.
Matti Lehden nimikkorahaston apurahat vuodelle 2026 on myönnetty
Matti Lehden rahastosta myönnetään apurahoja digitaalisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen.
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiö palkitsee Juho Tuuliaisen ja Ville Virkkusen erinomaisesta rahoituksen alan pro gradu -lopputyöstään
Molemmat opiskelijat saavat 3 500 euron stipendin.