Apuraha avasi oven Princetoniin
Suomi-Amerikka Yhdistysten liiton myöntämä apuraha varmisti tutkijatohtori Joel Röntyselle paikan väitöskirjan jälkeisiin jatko-opintoihin ja tutkimukseen amerikkalaisessa huippuyliopistossa. SAYL:n Björn Savénin apuraha on tarkoitettu lahjakkaalle suomalaiselle talouden, kauppatieteiden tai tekniikan nuorelle jatko-opiskelijalle tai tutkijalle.
Alkukesästä väitellyt Röntynen tiesi jo hyvissä ajoin tähtäävänsä viimeistään post doc -vaiheessa USA:han, jonka kärkiyliopistoista etenkin Princeton, Stanford ja MIT tunnetaan tekniikan alan korkeatasoisesta tutkimuksestaan. Topologiset materiaalit, uudenlaiset ja erityislaatuiset aineet, ovat aktiivinen tutkimusala, sillä niiden suojatuilla reunatiloilla uskotaan olevan monia teknologisia sovellutuksia tulevaisuudessa.
Apurahan myötä Röntynen pääsee tutkimusalan kansainväliseen ytimeen.
”Alku on lähtenyt hyvin liikkeelle. Tämän vuoden fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin omalle tutkimusalalleni, ja yksi palkinnon saajista, Duncan Haldane, istuu toiseksi viereisessä toimistossa minusta. Tämä on hienoa aikaa olla täällä”, kertoo apurahasta iloitseva Joel Röntynen Princetonin yliopistosta.
”Princetonissa pääsen jatkamaan väitöskirjani aihepiirin parissa ja tekemään yhteistyötä kokeellisten ryhmien kanssa. On hienoa päästä osalliseksi täällä tehtävään korkean profiilin tutkimukseen.”
Joel Röntynen on Princetonissa hyvässä seurassa. Naapuritoimistossa istuu yksi tämän vuoden fysiikan nobelisteista, Duncan Haldane.
Rima rohkeasti korkealle
Tyypillinen postdoc -kausi on kestoltaan kahdesta kolmeen vuoteen, ja esimerkiksi Yhdysvaltojen huippuyliopistoihin vaadittava minimirahoitus on yleensä noin 40.000 dollaria. Joen Röntysen kohdalla Björn Savénin apuraha kattaa ensimmäisen vuoden, joten koko tutkimusjakson varmistamiseksi hän hakee sinnikkäästi rahoitusta myös muista lähteistä, kuten eri säätiöistä sekä Säätiöiden post doc -poolista.
Myös kontaktiverkostojen rakentaminen on tärkeää.
”Sain tohtoriopintojeni aikana paljon hyviä neuvoja professoreilta ja muilta tutkijoilta. Professori Christian Flindtiltä saamani tuki oli erittäin merkittävä asia koko prosessissa. Lisäksi olin etukäteen yhteydessä Princetonin yliopiston professori B. Andrei Bernevigiin ja sain häneltä kutsun tulla tekemään väitöskirjan jälkeistä tutkimusta Princetoniin", Joel Röntynen kertoo.
Joel Röntysen viesti muille jatko-opiskelijoille on selvä.
”Ei kannata olla turhan ujo, vaan asettaa rima rohkeasti korkealle!”
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Kandiopinnot auttoivat Maisa Pousaria löytämään oman alan
Maisa Pousar valitsi Kestävät yhdyskunnat -kandiohjelman sen laaja-alaisuuden vuoksi – eikä vielä tiennyt, mikä ala kiinnostaisi eniten. Opintojen aikana oma suunta löytyi vesitekniikasta, ja samalla opiskelijaelämästä tuli tärkeä osa arkea Aallon kampuksella.
Matti Lehden nimikkorahaston apurahat vuodelle 2026 on myönnetty
Matti Lehden rahastosta myönnetään apurahoja digitaalisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen.