911

Uutiset

Antti Snickeristä ITER-fuusioreaktorin ensimmäinen suomalainen Scientist Fellow

Antti Snickerin tehtävänä on mallintaa nopeiden hiukkasten kulkeutumista plasmassa.
computer illustration of a cut away of the donut-shaped fusion reactor, showing that it much larger tha human
Kuvassa on yksinkertaistettu malli ITERin tokamakista Alfvénin aaltoineen, juurella Antti Snicker. Kuva: Jyrki Hokkanen, CSC.

Akatemiatutkija Antti Snicker on fuusiokoereaktori ITERin uusi Scientist Fellow. Kausi kestää kolme vuotta. Hänen tehtävänään on mallintaa nopeiden hiukkasten kulkeutumista ja niiden aiheuttamia aaltoja plasmassa eli ionisoituneessa kaasussa ja tehdä yhteistyötä kokeellisten tutkimuslaitosten kanssa.

”Aallossa on erityisosaamista hiukkasten mallintamiseen liittyen. Tavoitteenani on ymmärtää ja hallita suurienergisiä alfa-hiukkasia mallintamalla niitä numeerisesti”, Antti Snicker kertoo.

Fuusioreaktorissa alfahiukkaset törmäilevät fuusioplasman kanssa saaden sen ”syttymään”, jolloin plasmaa ei tarvitse ulkoisesti kuumentaa. Fuusiossa on tavoitteena vapauttaa mahdollisimman paljon energiaa puhtaasti, ilman ilmakehää kuormittavia tai radioaktiivisesti vaarallisia reaktiotuotteita.

Plasmassa varatut hiukkaset vuorovaikuttavat sähkömagneettisesti. Tönäistäessä plasma alkaa värähdellä, ja sen seurauksena plasmaan virittyy esimerkiksi Alfvénin aalto, joka on voimakas sähkömagneettinen aalto. Se saattaa kuljettaa alfahiukkasia plasmassa ulospäin.

”Mallintamisen avulla pyritään välttämään alfahiukkasten kulkeutuminen laitteen seinille, joka voi aiheuttaa suorituskyvyn laskemisen lisäksi myös laitteen vaurioitumisen”, sanoo Antti Snicker.

Antti Snicker toimii myös ITPA EP –ryhmän virallisena jäsenenä. Tällä hetkellä Snicker on ainoa suomalaisjäsen, kun Suomen fuusiotutkimusta johtava Tuomas Tala VTT:stä päätti oman pestinsä vuoden 2019 loppuun. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ratkomaan ITERin akuuteimpia haasteita.

”Ongelmanratkaisu on yhteistä, ja siihen käytetään koko maailman tutkimuslaitteistoa. Esimerkiksi Yhdysvalloilla, Kiinalla ja Korealla on omat koelaitoksensa”, kertoo Antti Snicker.

Nopeiden ionien mallintamiseen tarkoitettua ASCOT-koodia (Accelerated Simulation of Charged Particle Orbits in Torii) alettiin kehittää Aallossa ja VTT:llä jo vuonna 1991. Sen ympärille Aallon teknillisen fysiikan laitokselle muodostui kokonainen ASCOT-tutkimusryhmä, missä koodia on jatkokehitetty niin, että tällä hetkellä ASCOT on alansa johtava koodi maailmassa. Sillä voidaan seurata nopeiden hiukkasten kulkeutumista plasmassa.

”Koodia on kehitetty pitkään ja määrätietoisesti. Sen avulla voidaan tehokkaasti tutkia nopeiden hiukkasten käyttäytymistä fuusiolaitteissa, ja sitä voidaan hyödyntää myös moderneilla supertietokonealustoilla”, Antti Snicker sanoo.

Antti Snicker jatkokehittää ASCOT-koodia myös akatemiatutkijan roolissa.

”Tavoitteena on pystyä ymmärtämään ja rakentamaan luotettavaa malliketjua nopeiden hiukkasten käyttäytymisestä”, Antti Snicker lisää.

ITERin tokamak-fuusiokoereaktori on yhtä iso tutkimushanke kuin CERN, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus. Näiden kahden edelle menee vain kansainvälinen avaruusasema ISS.

Dr Antti snicker on a triathatlon bike in the finnish countryside
Bullseye/Teemu Ojapalo #Finntriathlon

Teräsmies matkalla kohti Suomen mestaruutta

Antti Snicker on vapaa-ajalla triathlonisti ja teräsmies. Vuonna 2018 hän kolkutteli palkintosijoja, ja lähitulevaisuudessa hän tähtää Suomen mestaruuteen 3,8 kilometrin uinnissa, 180 kilometrin pyöräilyssä ja maratonissa.

”Tavoitteita ja unelmia on aina hyvä olla. Ylivoimaisesti parasta on se matka, kun joutuu haastamaan itsensä päivästä toiseen ja ylittämään sen, mihin on kuvitellut pystyvänsä. Tämä voi olla mitä tahansa – tutkimusryhmän johtaminen, rahoituksen hakeminen tai avovedessä uiminen kilometrikaupalla. Ei minusta pitänyt olla mihinkään näistä! Lopputuloksella ei ole sitten niin väliä, se on vaan yksi päivä elämästä. Matka kestää yleensä useampia vuosia.”

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Portrait of Kimmo Järvinen, from the Xiphera team. A man smiling at the camera
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti

Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.
Näytöllä 3D-aivokuva, jossa värikkäät hermoradat läpinäkyvässä pään mallissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä

Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.