Älyvalaistus on kasvava ala
Älykäs valaistus talotekniikassa on edelleen suuri hyödyntämätön ala. Näin sanoo Sähkötekniikan ja automaation laitoksella 15. elokuuta aloittanut Professor of Practice Jaakko Ketomäki.
”Teknologiaa, jota voi hyödyntää älyvalaistuksessa, on olemassa jo paljon. Alan kasvu vaatii vielä onnistuneita ratkaisuja ja asennuksia sekä erityisesti sellaisia tuotteita markkinoille, jotka vastaavat kysyntää. Lisäksi uudisrakentamisen ohella on huomioitava myös korjausrakentaminen”, Ketomäki visioi.
Hän toimii Professor of Practice -tehtävän ohella myös VTT:n erikoistutkijana ja ratkoo vuorovaikutteisten rakennusten haasteita läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa.
”Tavoitteeni on saada yritykset kiinnostumaan ja olemaan aktiivisesti mukana sekä löytämään tutkimussuunnat, joita ala tarvitsee kasvun aikaansaamiseksi.”
Tietoa kaivataan lisää
Älyvalaistusalan murroksessa on vielä useita ratkaisemattomia kysymyksiä. Sopivien sovelluskohteiden lisäksi tutkijoiden pöydällä on haaste siitä, miten älyvalaistus saadaan tulevaisuudessa toimimaan niin, etteivät käyttäjät sitä edes huomaa.
”Tämä tarkoittaa esimerkiksi päivänvalon entistä tehokkaampaa käyttöä tai erilaisten valojen hyödyntämistä vaikkapa iltaisin nukkumaan mennessä. Tietoa tarvitaan lisää, mitkä ovat älyvalaistuksen hyödyt ihmiselle.”
Ketomäki vertaa kehitystä ledien nopeaan tuloon markkinoille. Saman hän uskoo tapahtuvan myös älyvalaistuksen osalta.
”Valon ja lämmön tarve on ihmisellä hyvin yksilöllistä, mikä vaatii tutkijoilta laajaa näkökulmaa. Kun älyvalaistus lisää viihtyvyyttä ja sisäolosuhteiden hallinta paranee, kuluttajat kiinnostuvat ja markkinoille syntyy tuotteita vastaamaan kysyntää.”
Älykkään talotekniikan kehitys luo alalle myös uusia työpaikkoja. Ketomäki kannustaa tulevaisuuden osaajia monitieteisyyteen.
”Laaja-alaisen perustiedon lisäksi kannattaa keskittyä muutamaan asiaan syvemmällä tasolla. Verkottuminen on nykyään erittäin tärkeässä roolissa ja muiden ihmisten kuunteleminen. Muista, ettet tee vain niin sanotusti omia juttuja”, hän kannustaa.
Kuva: Aino Huovio
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Aalto-yliopiston kiertotalousratkaisut New European Bauhaus -festivaalilla tukevat EU:n tavoitetta kasvaa kiertotalouden edelläkävijäksi
Aalto-yliopisto esitteli useita erilaisia kiertotalousratkaisuja Euroopan komission järjestämällä New European Bauhaus -festivaalilla Brysselissä. Tapahtuma kokosi yhteen EU:n poliittisia johtajia, tutkijoita, suunnittelijoita ja ruohonjuuritason toimijoita ympäri Eurooppaa.
Tohtoriopintojen uusi THOPS-työkalu julkaistu
Uusi digitaalinen THOPS-työkalu on korvannut opiskelijoiden vanhat THOPS-tehtävät MyStudies-työpöydällä ja vastuuprofessoreiden hyväksyntämenetelmän Student Success Hubissa.