911

Uutiset

Älytarrojen tiedonsiirtonopeus voidaan yli kymmenkertaistaa

Hyvin pienellä virrankulutuksella saavutettava nopea tiedonsiirto mahdollistaa suuremman tallennuskapasiteetin, tuore väitös osoittaa.

Aalto-yliopistossa väittelevä DI Joni Jantunen kehitti väitöstyössään ultralaajakaistaista impulssiradiojärjestelmää, jota voidaan hyödyntää langattomissa älytarroissa.

Ultralaajakaistaisessa tiedonsiirrossa käytetyn signaalin kaistanleveys on hyvin suuri (yli 500 MHz), mutta lähetysteho alhainen. Impulssiradion signaali koostuu lyhyistä pulsseista. Jantusen kehittämä uusi impulssiradiojärjestelmä mahdollistaa yli kymmenkertaisen tiedonsiirtonopeuden aiempiin toteutuksiin verrattuna sekä tallennuskapasiteetin mielekkään käytön siten, että käyttäjä saa vaikkapa älytarraan tallennetun videon siirrettyä puhelimeensa hyvin lyhyessä ajassa.

– Älytarroja varten kehitetyn tekniikan ansiosta älytarrojen lukemiseen ja kirjoittamiseen tarvittavat toiminnot voidaan sisällyttää myös matkapuhelimeen ilman että puhelimen virrankulutus tai koko kasvavat kohtuuttomasti, Jantunen kertoo.

Esittelyvideoita ja kokoamisohjeita

Erilaisia etätunnisteita on tällä hetkellä käytössä esimerkiksi matkakorteissa, mutta niiden tiedonsiirtonopeus on alhainen ja pienen tallennuskapasiteetin takia niihin ei voida tallentaa esimerkiksi kuvia, musiikkia tai videoita. Nopeaa tiedonsiirtoa hyödyntävien älytarrojen avulla puolestaan käytännössä mihin tahansa esineeseen tai paikkaan voidaan lisätä digitaalista tietoa ilman, että tarvitaan muuta infrastruktuuria tai laajakaistaista verkkoyhteyttä tiedonsiirtoon.

Älytarroja voidaan hyödyntää muun muassa myyntipakkauksissa, esitteissä tai osana tuotteita, jotka eivät muutoin sisällä paristoja tai virtalähdettä. Niihin voidaan liittää esimerkiksi esittelyvideo tai virtuaaliset kokoamisohjeet, jotka ovat luettavissa vaikka matkapuhelimella. Sähköiseen paperiin tai muuhun muunneltavaan materiaaliin liitettynä älytarra tarjoaa nopean tiedonsiirtoväylän. Tulevaisuudessa pakkauksen tai tuotteen ulkonäkökin voitaisiin siis muuttaa digitaalisesti, mikä mahdollistaa täysin uusia sovelluksia.

Älytarrojen toiminnot voidaan myös yhdistää antureihin. Näin sensoritieto voidaan tallentaa ympäristöstä kerätyn energian avulla, jolloin tiedonsiirto jatkokäsittelyä varten ei vaadi paristoa, mikä yksinkertaistaa sensorilaitteita.

Väitöskirja verkossa

äöپܳܲ

Väitöskirja  ”An Impulse UWB Radio System for Remotely-Powered Wireless Memory Tag Applications” tarkastetaan Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa perjantaina 12.6.2015 klo 12, salissa S4, Otakaari 5, Espoo. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pekka Pursula VTT:ltä.

äپٴᲹ:
Joni Jantunen
Puh. 050 483 6336
joni.jantunen@nokia.com

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

The 3 members from the Kenno team smiling at the camera in a picture selfie style
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen antropologin yritys nojasi vahvaan tutkimusosaamiseen

Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy syntyi vuonna 2014, kun sen kolme perustajaa viimeisteli maisteriopintojaan Helsingin yliopistossa ja halusi luoda itselleen kiinnostavan työpaikan.
Kasvot peitetty henkilö raidallisessa paidassa lasi-ikkunan ja punatiiliseinän edessä
Palkinnot ja tunnustukset, Mediatiedotteet, Opinnot Julkaistu:

Prototyping and Validation Grant: VeinOptima

Aallon opiskelijan kehitteillä oleva tuote auttaa hoitajia löytämään verisuonet nopeammin.
A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.