Älykkäät materiaalit muuttavat valmistuksen ekosysteemiä ja yritysten liiketoimintamalleja kestävämmäksi
Esko Hakasen äö쾱Ჹ Alustapohjainen vaihdanta: Uudet liiketoimintamallit teknologiateollisuudessa tutkitaan, kuinka yritykset voivat hyödyntää dataa uudella tavalla. Kun dataa jalostetaan ja hyödynnetään tehokkaammin, yritysten toiminta muuttuu kohti yhteistä arvon luontia ja jakamista, joka taas vaikuttaa yritysten liiketoimintamalleihin. Väitöskirjan aineisto pohjautuu laadulliseen tapaustutkimukseen useiden teknologiateollisuusyritysten parissa.
Uudet liiketoimintamallit noudattavat välittäjätoiminnan periaatteita, ja niissä ohjataan materiaaliresursseihin liittyvää älykästä dataa osapuolelta toiselle. Materiaaliälykkyys kasvattaa datan hyödyllisyyttä, käytettävyyttä ja merkittävyyttä.
”Materiaaliälykkyyden avulla suunnittelija pystyy kertomaan käyttäjälle, miten tuotetta kuuluu käyttää, ja suunnittelija taas saa palautteen suoraan käyttäjältä”, kertoo Esko Hakanen.
Tuotteiden ja materiaalien mukana kulkee yhä enemmän tietoa niiden kunnosta, sijainnista, ominaisuuksista, käytöstä, historiasta ja siitä ympäröivästä järjestelmästä, missä niitä käytetään. Kiertotalous edellyttääkin luottamuksen syntymistä liiketoimintakumppanien välillä. Muutos on osa yleisempää siirtymää, jossa kilpailu tapahtuu yritysten liiketoimintamallien sijaan ekosysteemien liiketoimintamallien välillä.
”Täydentävän informaation ja resurssien jakaminen prosessin eri vaiheissa, yli elinkaaren, voi johtaa uuteen liiketoimintaan. Prosessissa voidaan esimerkiksi havaita jotain sellaista, mitä joku toinen voi myöhemmin hyödyntää”, sanoo Esko Hakanen.
Esko HakanenJoillakin aloilla kiertotalous on ainoa vaihtoehto.
Teknologiset alustat ovat lisänneet keinoja tallentaa informaatiota ja välittää sitä eri toimijoiden välillä. Sitä kautta on luotu uusia mahdollisuuksia arvonluonnille ja palvelupainotteisen liiketoiminnan kehittämiselle. Myös monet perinteisillä aloilla, kuten raaka-aineiden tuotannossa, toimivat yritykset ovat voineet kerryttää valtavia määriä tietoa hallitsemiinsa materiaaliresursseihin liittyen.
Älykkäällä materiaalilla on yksilöllinen, tunnistettava identiteetti, ja sitä vastaava merkintä ulkoisessa tietokannassa. Sulautettu materiaaliälykkyys muuttaa tuotteiden roolia enemmän arvoa tuottavaan suuntaan. Tuotteiden lisääntyvän älykkyyden myötä datan ja materiaalin saatavuudesta ja sen omistamisesta tulee yhä monimutkaisempaa.
”Elinkaaritietoa jaettaessa sekä tuotteen että materiaalin arvo nousee, ja materiaali on myös samalla kiinnostavampaa kierrätyksessä”, lisää tuotantotalouden laitoksen johtaja Risto Rajala.
Risto RajalaElinkaaritietoa jaettaessa sekä tuotteen että materiaalin arvo nousee, ja materiaali on myös samalla kiinnostavampaa kierrätyksessä.
Väitöskirjatutkimuksen jälkeen Esko Hakanen syventää tutkimustaan akkuekosysteemeihin. Litiumakkujen kierrättäminen on ollut toistaiseksi hankalaa. Sen vuoksi on kierrätetty ainoastaan se, mikä on lain mukaan välttämätöntä ja mihin on valmius olemassa - esimerkiksi ainoastaan akkujen muovikuoret.
”Joillakin aloilla kiertotalous on ainoa vaihtoehto. Jos halutaan sähköistää liikennettä, litiumia on pakko kierrättää. Raaka-aine ei tule muuten riittämään tulevan kasvun tyydyttämiseen”, sanoo Esko Hakanen.
Akuissakin voi olla jatkossa yksilöllinen tunniste uudelleen käyttöä ajatellen, sisältäen samalla tiedot aikaisemmasta käytöstä.
پdz-Բöö Esko Hakanen väittelee torstaina 17.1.2019 klo 12 tuotantotalouden laitokselta.
äپٴDz:
Lue lisää uutisia
Näytös/Näyttely26 – muodin ja tekstiilin juhla valloitti Helsingin Lasipalatsin
Lasipalatsin aukio Helsingin ydinkeskustassa toimi Aalto-yliopiston vuosittaisen muotinäytöksen päänäyttämönä torstaina 28. toukokuuta.
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.