Aivoviikon virtuaalisessa yleisöseminaarissa keskustellaan SARS-CoV-2-tartunnan vaikutuksista aivoihin
SARS-CoV-2-tartunnan on todettu aiheuttavan useita oireita, joiden syynä on aivojen häiriintynyt toiminta. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi syvä uupumus, haju- ja makuaistien menetys, huimaus ja aivosumu. Aivosumu viittaa tilanteeseen, jossa pää tuntuu puuroiselta ja ajatus ei kulje.
Virusten aivovaikutukset on tieteessä tunnettu jo pitkään. Useat tunnetut virukset, kuten HIV ja herpesvirus, tunkeutuvat aivojen soluihin. Ne voivat jopa jäädä piiloon hermosoluihin, jolloin immuunipuolustus ei havaitse niitä. Immuunipuolustus voi myös virustartunnan seurauksena hyökätä hermosolujen ja elimistön muiden solujen kimppuun.
COVID-19-sairauteen kuolleiden potilaiden aivojen tutkimuksissa on selvinnyt, että myös SARS-CoV-2-virus pystyy tunkeutumaan aivojen eri soluihin. Tutkijat ovat havainneet, että useilla potilailla aivosolut kärsivät hapenpuutteesta. Noin kymmenen prosenttia potilaista kärsii akuutin COVID-19-sairauden jälkeen pitkittyneistä oireista, joihin muiden oireiden ohella kuuluvat myös aivo-peräiset oireet.
Tiistaina 16.3. kello 17.00–19.15 järjestettävässä virtuaalisessa COVID-19-seminaarissa Helsingin yliopiston virologian professori kertoo mistä pandemiat tulevat, erityisesti mistä COVID-19 alkoi ja miten se pääsi leviämään pandemiaksi. Tästä jatkaa Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori, akatemiatutkija kertomalla miten virukset tunkeutuvat soluihin ja vaikuttavat niiden toimintaan. Hän avaa myös millaisia aivovaikutuksia viruksilla voi olla. Tämän jälkeen Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologiaan erikoistuva lääkäri kertoo COVID-19:n neurologisista oireista. Lopuksi anatomian professori Tampereen yliopistosta kertoo mitä tällä hetkellä tiedetään pitkäkestoisesta COVID-19:sta.
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii molekulaarisen farmakologian apulaisprofessori Tomi Rantamäki Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.
Tilaisuudessa yleisöllä on mahdollisuus kysyä kysymyksiä kaikilta puhujilta.
äپٴDz:
Tilaisuuden järjestävätHelsingin yliopisto ja sen Aivot & Mieli -tohtoriohjelma, Suomen Aivot ry, Suomen aivotutkimusseura ry, Aalto-yliopisto (Aalto Brain Centre), Itä-Suomen yliopisto sekä Neurocenter Finland ja Helsinki Brain & Mind.
Yhteystiedot:
Apulaisprofessori , tilaisuuden puheenjohtaja, Helsingin yliopisto, Suomen Aivot ry, tomi.rantamaki@helsinki.fi, puh. 041-5020978
Professori Lauri Parkkonen, Aalto-yliopisto (Aalto Brain Centre ja neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos), lauri.parkkonen@aalto.fi, puh. 040-5089712
Aalto Brain Centre
Tutkimusryhmän verkkosivut
Dosentti Pirta Hotulainen, Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtaja, Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, pirta.hotulainen@helsinki.fi, puh. 050-4924189
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopiston Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi
Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet
Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta
Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.