Aaltolaisten rohkeat avaukset saivat yli kahden miljoonan euron rahoituksen
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittavat yli kahdella miljoonalla eurolla neljää Aalto-yliopiston vetämää tutkimushanketta. Säätiöt myönsivät rahoitusta Tulevaisuuden tekijät -ohjelmassa, jonka tarkoitus on tukea kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta.
Uusiutuvaa energiaa on varastoitava myös niitä kuukausia varten, jolloin aurinko ei paista eikä tuuli puhalla. Säätiöt myönsivät rahoitusta kahdelle uusia energianvarastointitapoja kehittävälle Aalto-yliopiston tutkimusryhmälle.
Tutkija Ari Seppälän tutkimusryhmä kehittää materiaaleja lämpöenergian pitkäaikaiseen varastoimiseen. Seppälä ryhmineen testaa, voisiko esimerkiksi viljan akanoista tai härkäpavun kuorista valmistettu materiaali olla myrkytön ja edullinen ratkaisu lämmön varastointiin. Ryhmä sai säätiöiltä 500 000 euron rahoituksen.
Tutkija Pekka Peljon ryhmä kehittää tapaa löytää uusia materiaaleja nykyistä edullisempiin ja kestävämpiin sähkövarastoihin. Puhelimissa, työkaluissa ja sähköautoissa käytetään yleisesti litiumioniakkuja, mutta sähköverkoissa tarvittaviin sähkövarastoihin tarvitaan kustannustehokkaampia uusia ratkaisuja. Tutkimushankkeen tavoite on löytää uudenlaiseen virtausakkuun helposti saatavia, turvallisia materiaaleja. Säätiöt rahoittivat hanketta 500 000 eurolla.
Edullisempia aurinkokennoja ja helposti siirreltävää magneettikuvausteknologiaa
Aalto-yliopiston tutkija Syed Ghufran Hashmi työryhmineen sai säätiöiltä 600 000 euron rahoituksen. Hashmin työryhmä kehittää aurinkokennomateriaalia, joka helpottaa aurinkoenergian talteenottoa.
Nykyisten aurinkokennojen valmistaminen on kallista, koska ne sisältävät erittäin puhdasta piitä. Erittäin puhtaan piin käsittely vaatii erityiset puhdastilat, mikä nostaa aurinkopaneelien valmistamisen kustannuksia. Hashmin ryhmä testaa aurinkokennoissaan uutta materiaaliyhdistelmää, hiilipohjaista perovskiittia, jonka valmistaminen on piitä edullisempaa ja vaivattomampaa.
Uusi materiaali mahdollistaisi räätälöityjen aurinkopaneelien valmistamisen. Paneelit voidaan esimerkiksi integroida suoraan rakennusmateriaaleihin, kuten ikkunoihin ja muihin rakennelaseihin.
Apulaisprofessori Ilkka Laakso Aalto-yliopistosta työryhmineen tutkii ja rakentaa helposti siirreltävää magneettikuvausteknologiaa. Uutta teknologiaa voisi käyttää laajemmin sairaalaympäristön ulkopuolella. Säätiöt myönsivät hankkeelle 750 000 euroa.
Rahoitusta rohkeille avauksille
Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelmassa etsitään kunnianhimoisia yliopistojen tutkimusavauksia, jotka ratkovat yhteiskunnalle tärkeitä kysymyksiä. Neljättä kertaa järjestettyyn rahoitushakuun lähetettiin tänä vuonna yli 90 uutta tutkimusideaa, joista osa valittiin edelleen jalostettaviksi. Jalostetuista ehdotuksista kaikkiaan kuusi sai säätiöiden rahoituksen.
“Haluamme rahoittaa uusia hankkeita, jotka saattavat rajautua muiden tarkasti määriteltyjen rahoitushakujen ulkopuolelle. Rahoitusta voi hakea juuri sellaiseen huippututkimukseen, jota itse pitää tärkeänä”, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies Antti Aarnio sanoo.
”Tulevaisuuden tekijät -ohjelma on osoitus hyvin toimivasta säätiöyhteistyöstä, joka on antanut molemmille osapuolille lisäarvoa. Ohjelman keskeiset periaatteet, kuten itsenäinen päätöksenteko ja tasapuolinen rahoitus, ovat olleet säätiöllemme ratkaisevia tekijöitä mukaan lähtemiseksi”, Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Marja Leskinen sanoo.
Tulevaisuuden tekijät -ohjelma järjestetään vuosittain. Seuraava rahoitushaku aukeaa helmikuussa 2020.
Lue lisää uutisia
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Digiklinikka paransi hoidon saatavuutta Pohjanmaalla – vaikutuksia tutkittiin poikkeuksellisen laajassa satunnaistetussa kokeilussa
Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaiset ihmiset käyttivät perusterveydenhuollon chat-palveluita ja miten ne vaikuttivat palveluiden käyttöön Pohjanmaan hyvinvointialueella.