Aalto-yliopiston Väre-rakennuksen julkinen taidekokoelma julkistettiin
Otaniemen kampuksen Väre-rakennuksen julkinen taide käsittelee tasa-arvoisuuden näkökulmia laajasti. Global Equality -taideteoskokonaisuus pohtii muun muassa saamelaisuutta, nykykeramiikan suhdetta perinteiseen taidekäsityöhön Kiinassa sekä Intian naisten seksuaalisuuden ristiriitoja. Teoksissa käsitellään myös vammaisuutta, transgender-kysymyksiä ja pakolaisuutta tasa-arvon avulla.
”Taide haastaa meidät pohtimaan yhteisiä olettamuksiamme. Se auttaa meitä ymmärtämään keitä olemme ja miten ymmärrämme toisia”, sanoo Anna Valtonen, Aalto-yliopiston taiteiden ja luovien käytäntöjen vararehtori. ”Väreen vaikuttava taidekokoelma on meille suuri etuoikeus ja kuvastaa samalla Aalto-yliopiston perusteellista sitoutumista taiteen prosenttiperiaatteeseen ensimmäisenä suomalaisena yliopistona.”
Kirsi Kaulasen 150 laserleikatusta teräskukkaa sisältävä teos "Lumen" kuvaa ihmisen suhdetta luontoon. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Taiteilijoilla on vankka yhteys Aalto-yliopistoon
Rakennuksen auloihin pääteoksiksi valittiin Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen taideteos ”Insight” ja Kirsi Kaulasen taideteos ”Lumen” kutsukilpailun pohjalta. Taiteilija Gloria Lauterbachin teos ”Kreutzstrasse” voitti opiskelijataidekilpailun, jossa tehtävänä oli tuottaa ideoita 70-metriseen betonimuuriin.
”Olen varsin liikuttunut nähdessäni teokseni Väreessä. Täällä taideteos saa levätä, kasvaa, kietoutua ja avautua omassa ympäristössään. Kreutzstrasse on toisinto yhtäältä asiasta, joka tapahtui Zürichissa 2015 Niklas-myrskyn riehuessa ja toisaalta siitä, kun myrskyn myöhemmin repimä katto rakennettiin, joten minä taiteilijana ikään kuin hyppäsin keskelle kaikkea raportoimaan tuota hetkeä. Tehdäkseni sen, minusta tuli solmu, jolla on myrskyn muotoilema katto ja joka kertoo tarinaa solmun sisältä. Maailmanlaajuinen tasa-arvo tarkoittaa minulle mahdollisuutta tutkia kaiken aineen sekoittumista, sen samalla ollessa muutosprosessi, joka perustuu vuoropuheluun ja sukulaisuuteen ympäristön kanssa”, Lauterbach kertoo.
Aalto-yliopiston taidekoordinaattori Outi Turpeinen kuratoi muut eri puolille rakennusta sijoittuvat julkisen taiteen hankinnat, mutta ehdotuksia kohteiksi otettiin huomioon myös uuteen rakennukseen sijoittuvalta yhteisöltä. Marja Helander, Sasha Huber, Otto Karvonen, Lotta Mattila, Teemu Mäki, Silja Puranen, Perttu Saksa, Vidha Saumya, Kim Soohyun ja Tapio Yli-Viikari ovat kansainvälisesti toimivia taiteilijoita ja jokaisella on yhteys Aalto-yliopistoon, sillä he ovat joko opiskelijoita, alumneja tai ovat olleet yliopiston professoreita.
Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen "Insight"-teoksen hitaasti pyörivät peilipinnat luovat kontrastia veistoksellisille portaikoille. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Maailmanlaajuinen tasa-arvo kokonaisuuden taidekonseptina
Väreen taiteen periaatteena on ”Global Equality” ja tavoitteena on tuoda esiin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu kansainvälisenä ja moninaisuutta arvostavana korkeakouluna. Samalla tavoitteena on tarjota teoksia, jotka luovat kestävän ja jännittävän ympäristön jättäen samalla tilaa väliaikaisille näyttelyille ja tapahtumille. Taidekoordinaattori Outi Turpeinen sekä korkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta kehittivät Väreen taidekonseptin yhteistyössä.
Taiteen prosenttiperiaate on taiteen hankinnan rahoitusmalli, jossa noin prosentti rakennusprojektin varoista kohdennetaan taidehankintoihin. Väreen julkisen taiteen katalogi ja taiteilijoista kertova videosarja julkaistaan 6.10.2018.
Lotta Mattilan "Leijonanosa" -teos käsittelee miehen ja naisen rooleja. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
äپٴᲹ:
-Väreen taidekonsepti ja julkinen taide
-
-Väreen ja Kauppakorkeakoulun aulojen taide
-Opiskelijataidekilpailun tulokset
-Väre-rakennus aukeaa
äپٴDz:
Outi Turpeinen
Aalto-yliopisto
taidekoordinaattori
outi.turpeinen@aalto.fi
puh. 050 431 4194
Lue lisää uutisia
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti
Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.