Aalto-yliopisto Junior tavoitti vuonna 2021 virtuaalitoiminnoilla lähes 18000 lasta, nuorta ja opettajaa
Koronan tuomat rajoitukset eivät pysäyttäneet Juniorin toimintaa kuin hetkeksi maaliskuussa 2020. Toimintamuodot siirrettiin verkkoon kevään aikana ja syksyllä oltiin jo täydessä virtuaalitohinassa. Ensin luotiin lapsille, nuorille, perheille ja opettajille kotona kokeiltavia työohjeita, some-sisältöjä ja läksyapua. Opintokäynnit siirrettiin virtuaalisiksi ja uusia toimintamuotoja aloitettiin sekä siirrettiin resursseja toimiviin ratkaisuihin. Tämän eteen jouduttiin tekemään hartiavoimin töitä.
“Alussa jouduimme miettimään, millaiset sisällöt ja tehtävät toimisivat myös verkon yli. Tämä ei ollut aivan yksinkertaista, koska Juniorin opintokäyntien tärkein osa on nimenomaan kokeellinen osuus, jossa lapset ja nuoret pääsevät itse tutkimaan ja testaamaan laboratoriossamme. Nyt työpajat piti suunnitella uudelleen siten, että ne pystyttiin toteuttamaan koulun välineillä ja tarvikkeilla.”, vierailukoordinaattori Pilvi Saaristo muistelee. “Ajan kanssa olemme kuitenkin päässeet tilanteeseen, jossa pystymme tarjoamaan monipuolisen valikoiman työpajoja Aallon eri korkeakouluista.”
Työnteko kannatti, sillä harppaus ja kehitys oli huima. Vuonna 2021 tavoitettiin virtuaalitoiminnoilla lähes 18 000 lasta, nuorta ja opettajaa. Sana oli kiirinyt, sillä suurin osa osallistui toimintaan ensimmäistä kertaa. Laskettaessa yhteen edellisen vuoden tilastot, tähän mennessä on tavoitettu virtuaalisesti noin 28000 henkilöä. Samalla Aalto-yliopisto Juniorin opetusmateriaalit lähtivät kiertämään opettajien keskuudessa ja saivat paljon kiitosta.
Pilvi SaaristoVirtuaalisuuden ansiosta pystymme myös tarjoamaan näitä työpajoja ensimmäistä kertaa kaikkialle Suomeen
Monia ratkaisuja tehtiin myös ajatuksella, että rajoitukset päättyvät joskus ja siirtyminen hybridiaikaan alkaa. Virtuaaliset toimintamuodot ovat mahdollistaneet maantieteellisen saavutettavuuden, kävijöitä on ollut kirjaimellisesti Hangosta Enontekiöön. Etäaikana toimintaan osallistuttiin 150:stä kunnasta, eli lähes puolet Suomen kunnista! Etenkin pienempien paikkakuntien opettajat ovat toivoneet, että osallistuminen etänä olisi myös jatkossa mahdollista. Palaute toiminnoista on myös ollut järjestäen kiittävää, vaikka etävierailun dynamiikka on erilaista normaaliin verrattuna.
Aalto-yliopisto Juniorin päätavoitteena on innostaa ja osallistaa lapsia tieteen, taiteen, teknologian ja talouden pariin. “Toiminta rakennetaan saavutettavaksi ja yhteisellä tekemisellä on siinä tärkeä rooli. Aalto-yliopiston ulkoiset ja sisäiset sidosryhmät ovat elintärkeitä tässä yhtälössä, eikä esimerkiksi tämän vuoden huimaa lukua olisi voitu saavuttaa ilman jokaisen toimijan panosta.” Aalto-yliopisto Juniorin päällikkö Veli-Matti Ikävalko summaa.
Teksti: Greta Salonen
Lisätiedot: Veli-Matti Ikävalko, veli-matti.ikavalko@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet
Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Aalto-yliopisto perustaa Radikaalin luovuuden keskuksen – tavoitteena tukea yhteiskunnan ja yritysten uudistumista
Keskus vastaa yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kiinnostukseen ja uudistumisen tarpeeseen ja kutsuu kumppaneita mukaan.
Isabel Salmi luo tilaa myös ryhmän hiljaisten jäsenten mielipiteille
100 sanaa -sarjassa informaatioteknologian opiskelija kertoo, miten hän edistää yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta Aalto-yhteisössä.