Aalto-yliopisto Works
Konekorttelista tulee Aalto Works-kortteli 2025 mennessä.
Aalto-yliopisto julkistaa kilpailut rakenteilla olevan korttelin taideteoksista
Molemmilla kilpailuilla haetaan pysyviä taideteoksia rakenteilla olevaan Aalto Works -kortteliin. Toinen kilpailu on kaikille avoin ja toinen järjestetään kutsukilpailuna. Yliopisto järjestää kaikille avoimen taidekilpailun ensimmäistä kertaa.
Aalto-yliopisto julkistaa kaikille avoimen kilpailun ja kutsukilpailun, joilla pyritään löytämään poikkeuksellisia ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia taideteoksista, jotka sijoittuvat eri tiloihin Aalto-yliopisto Works -kortteliin. Otaniemessä sijaitseva Konemiehen kortteli muuntuu Aalto Works -kortteliksi peruskorjausta ja täydennysrakentamista yhdistävän hankkeen myötä vuoteen 2025 mennessä.
Aalto Works -kortteli tuo yhteen tekijät, tilat ja mahdollisuudet luoda innovaatioita: työkaluja testattavien prototyyppien luomiseksi ja tutkimuslaboratorioita niiden kehittämiseksi valmiiksi tuotteiksi, teknologioiksi ja uusiksi tutkimustuloksiksi. Valmistuttuaan kortteli tarjoaa kodin muun muassa Insinööritieteiden korkeakoulun laitoksille, Sähkötekniikan korkeakoulun sähkökonesalille, Aalto Design Factorylle, Startup Saunalle, Aalto Ventures Programille sekä Aallon yhteistyökumppaneille.
”Aalto-yliopiston yhtenä tavoitteena on edistää luovuutta opetuksen ja tutkimuksen mutta myös taidehankintojen kautta. Toivon, että löydämme näiden taidekilpailujen kautta teoksia, jotka monin eri tavoin valaisevat ja innoittavat luomaan uudenlaisia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin”, sanoo Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Ossi Naukkarinen.
Kaikille avoin taidekilpailu kannustaa rohkeasti ideoimaan
Aalto-yliopisto on julkistanut ensimmäistä kertaa kaikille taiteilijoille avoimen taidekilpailun, jolla haetaan teosehdotuksia Aalto Works -korttelin K2-rakennuksen (Puumiehenkuja 3) julkisivuun. Vuonna 1965 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Jaakko Kontio ja Kalle Räike.
Korttelin tulevat käyttäjät ovat toivoneet erityisesti valotaidetta kampukselle, joten tämä painottuu kilpailuehdotusten arvioinnissa. Avoimeen taidekilpailuun voi jättää ehdotuksia 4.1. – 4.4.2022, ja kilpailun voittaja julkistetaan toukokuussa 2022. äپٴᲹ ja kilpailun säännöt löytyvät.
Kutsukilpailulla taidetta K3-rakennukseen
Aalto Works -korttelin taiteen kutsukilpailun kautta haetaan ehdotuksia pysyvistä taideteoksista sijoitettavaksi neljään tilaan K3-rakennukseen (Puumiehenkuja 5). Kilpailijat voivat ehdottaa taideteoksia joko yhteen tai useampaan tilaan, jotka ovat pääsisäänkäyntialue, kaksi valoaukkoa ja kahvilan sisäänkäynti.
Kilpailuun kutsuttiin viisi taiteilijaa: Lauri Astala, Frida Fjellman, Antti Laitinen, Pasi Rauhala ja ü S쾱. Kutsukilpailun ehdotukset jätetään 4.4.2022 mennessä, ja kilpailun tulokset julkistetaan toukokuussa 2022.
Lisäksi korttelin muihin rakennuksiin suunnitellaan taiteen suoraostoja, joiden kuratoinnista vastaavat professori Helena Sederholm, professori Kevin Tavin ja erityisasiantuntija Outi Turpeinen. Korttelin tulevat käyttäjät ovat toivoneet teosten olevan tai sisältävän valotaidetta, joten tämä painottuu kilpailuehdotusten arvioinnissa. Menestyvät ehdotukset seuraavat Aalto-yliopiston julkisen taiteen visiota sekä Aalto Works -korttelin taiteen teemaa.
Taiteen teema kunnianosoitus insinööritieteelle
Aalto Works -korttelin taiteen teema ”Engineering Materials” kunnioittaa Otaniemen alueen roolia insinöörikoulutuksen kotipaikkana. Teema leikittelee sanoituksellaan, sillä englanninkielinen sana engineering on myös verbi. Aalto-yliopisto on tunnettu eri alojen materiaalitutkimuksestaan. Kestävien ratkaisujen ytimen muodostaa odottamattomien materiaalien yhdistäminen, esimerkiksi bio- ja nanomateriaalien yhdistäminen tekstiilituotannossa.
Kortteli yhdistää eri tieteenaloja sekä toimijoita, esimerkiksi koneinsinöörejä ja tuoreita startup-yrityksiä. "Engineering Materials" -kokoelman tavoitteena on luoda sekä kriittisiä kysymyksiä että inspiroivaa estetiikkaa työ- ja opiskeluympäristöön. Teosten tehtävänä on sekä haastaa ajatteluamme että täydentää fyysistä ympäristöä tuomalla esiin yhteisöllisyyden tunteen. Taideteema rakentaa odotuksia tulevaisuuden insinööritieteelle.
Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio
Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Periaatetta sovellettiin ensimmäisen kerran Radical Nature -taidekonseptissa Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa.
Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mitä julkisuus tarkoittaa. Julkinen taide on paikkasidonnaista ja se liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä.
Taidekonsepteja valmistellut työryhmä
Sari Dhima, työympäristön kehittämispäällikkö, Aalto-yliopistokiinteistöt
Suvi Hormio, henkilöstöpäällikkö, Insinööritieteiden korkeakoulu
Erwin Laiho, laboratorioteknikko, Aalto Design Factory
Panu Sainio, teknologiapäällikkö, Insinööritieteiden korkeakoulu
Myungji Suh, viestintäpäällikkö, Aalto Ventures Program
Riitta Särkisilta-Lundberg, viestintäpäällikkö, Insinööritieteiden korkeakoulu
Outi Turpeinen, erityisasiantuntija, Aalto-yliopisto
äپٴᲹ įį&Բ;&Բ;
Outi Turpeinen, erityisasiantuntija, taide ja näyttelyt
Aalto-yliopisto
dzܳپ.ٳܰԱٴ.ھ į&Բ; &Բ;&Բ;
puh. 050 431 4194
Lisää aiheesta
Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa
Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.
Aalto Works -korttelin ja taidekohteiden kuvia
Lue lisää uutisia
Prototyping and Validation Grant: VeinOptima
Aallon opiskelijan kehitteillä oleva tuote auttaa hoitajia löytämään verisuonet nopeammin.
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.