911

Uutiset

Aalto-1-satelliitti laukaistaan avaruuteen juhannusaattoaamuna

Opiskelijoiden rakentama nanosatelliitti lähtee matkalleen Intiasta Satish Dhawan avaruuskeskuksesta.
Aalto-1 satelliitti

Aalto-1:n suuri hetki on viimein käsillä: yli vuoden lähtövalmiina ollut satelliitti laukaistaan avaruuteen juhannusaattona 23. kesäkuuta. Laukaisu tapahtuu Intian Thiruvananthauramin kaupungissa sijaitsevasta Satish Dhawan avaruuskeskuksesta noin kello 7 Suomen aikaa. 

”Aalto-1 matkaa avaruuteen intialaisen PSLV-raketin kyydissä. Laukaisun päätehtävä on viedä radalle Intian kaukokartoitussatelliitti Cartosat-2E. Tämän lisäksi raketin kyydissä on yli 20 pienempää satelliittia, jotka siirretään omille radoilleen Cartosatin jälkeen, 17 – 23 minuuttia raketin lähdöstä. Tällä hetkellä raketin lähtöhetkeksi on ilmoitettu kello 6.59 Suomen aikaa”, sanoo projektin vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks.

Suomalaista huipputekniikkaa

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, joka vie avaruuteen suomalaista huipputekniikkaa: VTT:n rakentaman spektrikameran, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun, joka tähtää avaruusromun vähentämiseen. Aallon opiskelijat ovat itse suunnitelleet koko satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, kuten radiot, tietokoneen, rungon, antennit sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot eli päätietokone välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.

Satelliittitiimi on viime viikot paitsi odottanut laukaisua, myös yrittänyt kuumeisesti ratkaista toukokuussa kiertoradalle vapautetun satelliittipikkuveli Aalto-2:n yhteysongelmia, toistaiseksi tuloksetta. Aalto-1:n suhteen Jaan Praks on luottavainen.

”Aalto-1-satelliitti on Aalto-2:ta monimutkaisempi, mutta sitä on myös testattu paljon Aalto-2:ta kauemmin.  Aalto-1:n kiertorata on lisäksi paljon lähempänä Otaniemen maa-asemaa kuin Aalto-2:n, mikä helpottaa sen operointia huomattavasti. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, satelliitti avaa antennit ja valmistautuu yhteydenottoon jo puolen tunnin kuluttua irrotuksesta. Ensimmäinen lento Suomen yli tapahtuu aamupäivällä. Paljain silmin satelliittia ei näe, mutta radioamatöörit pystyvät seuraamaan satelliittia omilla radiolaitteistoillaan.”

Lisätietoa Aalto-1- satelliitista ja Aallon satelliittiohjelmasta:

Projektin vetäjä Jaan Praks
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Aalto-1-satelliitin järjestelmäsuunnittelija ja mission päällikkö Antti Kestilä
p. +358451310609
antti.kestila@aalto.fi

Tarkempaa tietoa Aallon satelliittihankkeista ja materiaalia löytyy verkkosivuilta () sekä Aalto-1 satelliitin laukaisusivustolta (aalto-1.fi)

(youtube.com)

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana Space Systems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu sekä monet muut yritykset ja instituutit.

Satelliitin laukaisua tukevat Aalto-yliopiston lisäksi Nokia, SSF, Turun yliopisto ja RUAG.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kasvot peitetty henkilö raidallisessa paidassa lasi-ikkunan ja punatiiliseinän edessä
Palkinnot ja tunnustukset, Mediatiedotteet, Opinnot Julkaistu:

Prototyping and Validation Grant: VeinOptima

Aallon opiskelijan kehitteillä oleva tuote auttaa hoitajia löytämään verisuonet nopeammin.
A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Portrait of Kimmo Järvinen, from the Xiphera team. A man smiling at the camera
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti

Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.