911������

Title of the thesis: From Design to Interdependence: Reconfiguring the State–Field Relationship

Doctoral student: Yeon Kyu Lee

Opponent: Associate Professor Panikos Georgallis, University of Amsterdam

Custos (Chairperson): Associate Professor Myrto Chliova, 911������

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan, kuinka valtio–organisaatiokenttä-suhteen jäsentäminen vaikuttaa organisaatiokenttien kehitykseen ja kentän toimijoiden asemoitumiseen. Tutkimus keskittyy Etelä-Korean sosiaalisten yritysten kentän kehitykseen lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta (2003–2022) sekä kokoaa yhteen aiempaa tutkimusta valtioiden ja organisaatiokenttien vuorovaikutuksesta laajemmin.
Aiemmassa tutkimuksessa oletetaan yleensä jompikumpi kahdesta lähtökohdasta: joko valtio asettaa pelisäännöt ja organisaatiokentät seuraavat niitä, tai organisaatiokentät vaikuttavat siihen, millaisia päätöksiä valtio tekee. Tässä tutkimuksessa esitetään kuitenkin toinen kysymys: mitä tapahtuu, kun valtio ja sen tukemat kentän toimijat muuttavat ajan myötä toisiaan molempiin suuntiin? Tavoitteena oli ymmärtää, miten valtion tukiohjelmat alun perin suunnitellaan, miten ne muuttuvat käytännön toteutuksen aikana ja mitä nämä muutokset merkitsevät kaikille osapuolille.

Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan aiempaa tutkimusta ja tunnistetaan kolme perustavanlaatuista tapaa, joilla valtiot ja organisaatiokentät ovat vuorovaikutuksessa: valtio johtaa kehitystä, kenttä johtaa kehitystä tai molemmat muokkaavat toisiaan vastavuoroisesti ajan kuluessa. Toinen osatutkimus seuraa Etelä-Korean sosiaalisten yritysten kentän kehitystä kolmen ajanjakson aikana ja osoittaa, että valtion alkuperäistä ylhäältä alaspäin suunniteltua mallia jouduttiin toistuvasti muuttamaan, koska kehitys ei edennyt odotetulla tavalla. Jokainen muutos sitoi valtion ja kentän entistä tiiviimmin toisiinsa. Kolmas osatutkimus osoittaa, että vaikka ”sosiaalinen yritys” vakiintui viralliseksi oikeudelliseksi kategoriaksi, organisaatioiden oli edelleen vakuutettava erilaiset yleisöt siitä, että ne olivat aidosti sosiaalisia yrityksiä, sillä käsitykset kategorian merkityksestä vaihtelivat. Organisaatiot vastasivat tähän joko noudattamalla sääntöjä tarkasti, ottamalla etäisyyttä kategoriaan, luopumalla siitä kokonaan tai hallitsemalla huolellisesti sitä, miten ne kuvasivat itseään.

Tutkimuksen keskeinen havainto on ilmiö, jota kutsutaan kaksoissitoutumiseksi (double capture). Kun valtio pyrkii rakentamaan uuden markkinan, se ei ainoastaan muokkaa organisaatiokenttää, vaan myös kenttä alkaa muokata valtiota. Ajan myötä molemmat osapuolet tulevat riippuvaisiksi toisistaan tavoilla, joita kumpikaan ei alun perin suunnitellut. Valtio alkaa nojata kenttään osoittaakseen politiikkansa onnistuneeksi, kun taas kentän toimijat alkavat tukeutua valtioon resurssien ja legitimiteetin lähteenä. Tutkimus osoittaa, että valtio–organisaatiokenttä-suhde ei ole pysyvä, vaan se voi muuttua ajan myötä valtion vahvasta ohjauksesta kohti keskinäiseen riippuvuuteen perustuvaa suhdetta. Samalla tutkimus osoittaa, ettei virallinen oikeudellinen asema ratkaise lopullisesti sitä, kuka todella kuuluu tiettyyn kategoriaan, vaan siitä käydään jatkuvaa neuvottelua myös kategorian virallistamisen jälkeen.

Thesis available for public display 10 days prior to the defence at:

Doctoral theses in the School of Business: