911������

Political systems become polarised when internal unity within groups strengthens and the divide between them deepens. As polarisation intensifies, societal tensions can grow, making it difficult to find compromises. The intensity of polarisation has been measured in research, but until now its structural roots in social media have remained obscure.

Now, researchers from 911������ have used network theory to develop a method for measuring the impact of individuals on societal division. While the method can be applied to any case around which social media data can be gathered, the initial study utilised Twitter data collected before Finland’s 2019 and 2023 parliamentary elections. The results reveal how a relatively small elite can have a disproportionately large influence on shaping polarizing environments.

‘We know that size, or the activity level of a group or groups, don’t necessarily correlate with how divided society is on a particular issue,’ explains network scientist Ali Salloum, a doctoral researcher, and lead author of the study. ‘The method we came up with identifies the elite and the mass entirely through an algorithm –– quantifying how much each contributes to the overall divide.’

The team analysed 12 weeks of Twitter (now X) data preceding both elections, as the platform offers one of the clearest views into Finland’s digital polarisation dynamics. Based on core-periphery theory, hierarchical groups were identified, with participants classified algorithmically as elite or mass. Established community detection techniques were then used to map the location of elites on the political spectrum.

‘Not all thought leaders –– the so-called elite –– are politicians. But even without knowing exactly who they are, we can infer their status from the network’s structure. You don’t end up at the centre by accident,’ Salloum says.

According to the researchers, an elite cluster may include only a few hundred individuals, yet account for a striking share of overall polarisation. , recently published in Network Science, is the first to demonstrate this imbalance quantitatively.

The road to deadlock

Another key finding is that the algorithmically identified elite has become increasingly aligned in its views. Alignment refers to the likelihood that a person’s stance on one issue correlates with their opinions on other topics –– for example, in matters of climate or immigration policy.

‘In democracies, it’s healthy –– even desirable –– to disagree sharply on individual issues. But when alignment becomes complete, society splits into just two camps that disagree on absolutely everything –– there’s nothing left in common with the other side,’ says Mikko Kivelä, Professor of Computer Science at 911������ and co-author of the study.

When hatred and suspicion towards those with different worldviews overshadow the importance of the best argument in political issues, or when interactions between people from different backgrounds dwindle, societal, and even individual well-being can significantly regress. 

In the Finnish case study, it was revealed that by 2023 alignment had almost reached its zenith among elites. For example, a progressive stance on climate almost certainly meant a correspondingly progressive view on immigration, and vice versa, while conservative social views almost always paired with conservative opinions on economics. In other words, over four years, thought-leaders had become intractably siloed –– a red flag for a functioning democracy.

‘One of the most serious consequences of polarisation and alignment –– beyond the threat of political violence –– is political gridlock. Legislation slows down and weakens, poor-quality decisions are made, or no decisions are made at all,’ says Salloum.

Political pressure needed to restore access to data

Unfortunately, polarisation data can no longer be studied through X, as owner Elon Musk has restricted researchers’ access to user data. Despite this, the researchers hope to apply the method to other nations and contexts.

‘I have no reason not to assume this is a global phenomenon,’ says Salloum, for whom the next step is to study US and European data from Bluesky. However, ongoing research depends on having access to data, a point that frustrates Salloum.

‘We have seen for decades how important ‘information influence’ data like this is. It gives huge insights into mis- and dis-information, and the state of our democracies generally. Yet, one of the biggest platforms shuts down its APIs and suddenly there’s no access,’ he says.

‘It’s especially frustrating when we already know what’s inside the black box, and the value of all that data that the platforms control. By law, researchers should have access, but it’s not being followed. In my opinion, we don’t have enough political pressure directed at keeping these platforms transparent and open,’ he concludes.

Määrällisesti hyvinkin pieni eliitti voi selittää suhteettoman suuren osan polarisaatiosta. Tästä vuoden 2019 aineistosta selviää esimerkiksi, että vasemmistoeliitin (tummanpunainen) koko oli vain 2,2 %, mutta kontribuutio ilmastokeskustelun polarisaatioon oli yli 18 %. Maahanmuuttoon liittyen oikeistoeliitin (tummansininen) koko oli 2,5 %, mutta sen kontribuutio yli 30 %. Talouskeskustelussa vasemmistomassa (vaaleanpunainen) oli kooltaan 16,2 %, mutta sen kontribuutio polarisaatioon oli 74,2 %. Koulutuskeskustelun polarisaatiota taas hallitsi oikeistomassa (vaaleansininen), jonka koko oli 13 %, mutta kontribuutio yli 72 %. Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Vuoden 2023 vaaleja edeltävä data näyttää, että 3,6 % prosentin oikeistoeliitti vastaa 21,2 % maahanmuuttokeskusten polarisaatiosta. Talouskeskustelussa taas 2,4 % vasemmistoeliitin kontribuutio polarisaatioon oli kokoonsa nähden kymmenkertainen eli 24,6 %, ja alle 30 % kokoisen vasemmistomassan taas 45,9 %. Ilmastokeskustelussa 29 % kokoisen oikeistomassan kontribuutio polarisaatioon oli 63,1 %. Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Eliitti linjoittuu, ja massa seuraa perässä 

Tutkimuksen toinen keskeinen havainto on, että algoritmien avulla tunnistettu eliitti on aiempaa linjoittuneempaa. Termillä tarkoitetaan sitä, kuinka todennäköisesti ihmisen kanta yhteen aiheeseen asettuu samaan linjaan hänen mielipiteensä kanssa myös muissa kysymyksissä – esimerkiksi ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikassa. 

Vuoden 2019 vaalien alla esimerkiksi ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikassa massan linjoittuminen oli hyvin alhaista (linjoittuneisuusindeksi 0,2), ja eliitin taas keskitasolla (0,55). Vuonna 2023 eliitin linjoittuneisuusindeksi oli noussut kaikissa tutkituissa aiheissa yli 0,8:aan, eli hyvin korkealle – paitsi talous- ja ilmastopolitiikan kohdalla.  

Eliitti oli massaa selvästi linjoittuneempaa kaikissa mielipidepareissa kummissakin vaaleissa, mutta indeksi nousi molemmilla vuoteen 2023 tultaessa, massan jonkin verran vähemmän kuin eliitin. Mielipidepareja tutkittiin ilmastoon (ILM), maahanmuuttoon (MAA), talouteen (TAL), sosiaali- ja terveydenhuoltoon (SOTE) ja koulutukseen (KOU) liittyen. Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Salloum huomauttaa, että vaikka kansalaiset ovat olleet vähemmän linjoittuneita kuin eliitti, myös heidän asenteensa ovat muuttuneet yhtenäisemmiksi. Toisin sanoen aiheet kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa ja polarisaatiokuilu laajenee niin eliitin kuin massankin keskuudessa. Mutta miksi linjoittumisella sitten on merkitystä? 

”Demokratioissa on suotavaa olla kärkkäästikin eri mieltä yksittäisistä aiheista, mutta täydellisessä linjoittumisessa syntyy vain kaksi ryhmää, jotka ovat eri mieltä ihan kaikesta – toisen puolen kanssa ei ole enää mitään yhteistä”, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, tietotekniikan professori Mikko Kivelä Aalto-yliopistosta. 

Ali Salloum painottaa, ettei massojen linjoittumisen lisääntyminen välttämättä johdu suoraan eliitistä – voi myös olla, että eliitti on pyrkinyt ymmärtämään, mikä massaa puhuttelee ja muuttunut sen mukaan. Vallitseva käsitys silti on, että eliitti on polarisaation moottori. Asia on Salloumin mukaan kuitenkin hyvin monimutkainen – kuten on koko polarisaatioilmiökin. 

”Kaikkia polarisaation ja linjoittumisen seurauksia ei vielä edes tunneta, mutta poliittisen väkivallan uhan lisäksi yksi vakavimmista on erilaiset poliittiset umpikujat, jolloin lainsäädäntö hidastuu ja heikkenee: tehdään heikkolaatuisia päätöksiä – tai ei tehdä päätöksiä ollenkaan”, Salloum huomauttaa. 

Jatkossa polarisaatiota ei enää voida tutkia X:n kautta, sillä omistaja Elon Musk on estänyt tutkijoilta pääsyn käyttäjätietoihin. Se on Salloumin mukaan sääli, koska olisi kiinnostavaa nähdä kasvaako polarisaatiokuilu eri ryhmien välillä. Ja vaikka osa suomalaisistakin instituutioista on luopunut X:n käytöstä, on siellä edelleen kattava edustus vallankäyttäjistä, hän muistuttaa. 

”Eliitin linjoittuneisuus on jo lähes maksimaalista, joten olisi kiinnostavaa nähdä kuinka lähelle huippua massankin linjoittuneisuus kohoaisi. Mutta me emme enää pysty ainakaan X:n kautta tutkimaan, mitä vuoden 2023 jälkeen on tapahtunut”, Salloum mainitsee. 

Tutkimusjulkaisu on luettavissa