Kommunikations- och språkstudier för kandidatexamen
Ekonomie kandidatexamen
Kontrollera de obligatoriska språk- och kommunikationsstudierna som ingår i EK-examen på sidorna i ditt eget programme.
Teknologie kandidatexamen
Följande studier i språk och kommunikation är obligatoriska för teknologie kandidatexamen:
- Studierna i skriftlig och muntlig kommunikation på skolbildningsspråket för teknologie kandidatexamen ordnas integrerat med kandidatseminariet.
- Det andra inhemska språket, 2 sp
- Studeranden vid Högskolan för konst, design och arkitektur ska avlägga 3 sp studier i det andra inhemska språket
- Ett främmande språk, 3 sp
Konstkandidatexamen
Obligatoriska studier i språk och kommunikation för konstkandidatexamen:
Kieli- ja viestintätaitovaatimuksista vapauttaminen
Tutkintoasetuksen mukaan opiskelija voidaan vapauttaa erityisestä syystä kokonaan tai osittain kielitaitovaatimuksista. Hakemus käsitellään opiskelijan oman korkeakoulun opiskelijapalveluissa.
Vapautuksen kielitaidon osoittamisesta koulusivistyskielessä voi saada hakemuksesta seuraavista syistä:
- Opiskelijan koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi/ruotsi, eli lukio-opinnot on suoritettu vieraalla (ei kotimaisella kielellä). Esim. ulkomailla suoritetut lukio-opinnot tai IB-lukio.
- Opiskelija on kirjoittanut suomen tai ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksissa toisena kielenä ja saanut siitä alemman arvosanan kuin magna cum laude.
Vapautus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta
Jos opiskelija on vapautettu toisen kotimaisen kielen opinnoista alemmissa koulutusasteissa (todistus vapautuksesta), voidaan opiskelija vapauttaa toisen kotimaisen kielen taidon osoituksesta viitaten aiempaan vapautukseen. Lisäksi jos opiskelijalle määrittyy suomi tai ruotsi koulusivistyskieleksi, mutta hänellä ei ole suoritettuna vaadittua lukion oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja (vähintään 5 kurssia toisen kotimaisen kielen opintoja); päättötodistuksessa on tästä erillinen merkintä), voidaan opiskelija vapauttaa taidon osoituksesta viitaten vähäisiin aiempiin opintoihin. Hakemukset toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta vapauttamiseksi käsitellään opiskelijan korkeakoulussa.
Tutkintovaatimuksista riippuen vapautuksen saanut opiskelija voi joutua suorittamaan tilalla muita kieliopintoja. Vaikka opiskelijan koulusivistyskieleksi ei määrittyisi suomi tai ruotsi, opiskelija voi kuitenkin halutessaan suorittaa suomen tai ruotsin toisen kotimaisen kielen kokeen. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, saa suoritetusta toisen kotimaisen kielen kokeesta opintosuoritusmerkinnän. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi/ruotsi ei kuitenkaan voi saada tutkintotodistuksen liitteeseen merkintää lain (424/2003) 6§:n 1 momentin mukaisesta kielitaidon osoituksesta.
Lisäksi peruskoulun tai lukion Ahvenanmaan maakunnan oppilaitoksessa suorittanut saa hakemuksesta tekniikan ja taiteiden aloilla vapautuksen toisen kotimaisen kielen osoituksesta suomen kielen taidossa (Asetus (841/2000) 3§).
Opiskelijan, joka pohtii vapautuksen anomista toisen kotimaisen kielen opinnoista on syytä huomioida, että toisen kotimaisen kielen taidon puuttuminen tutkintotodistuksesta saattaa tulevaisuuden viranhaussa ja työelämässä vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin. Korkeakouluopintojen jälkeen toisen kotimaisen kielen taidon osoittaminen tulee tehdä valtionhallinnon kielitutkinnolla, joka on maksullista ja saattaa ilman riittävää kielitaitoa olla hankalaa. Siksi Kielikeskus suosittelee toisen kotimaisen kielen suorittamista opiskeluaikana.