911������

Namibialaisen Oniipan kylän asukkaat saavat Suomen itsenäisyyspäivänä viimein käyttöönsä sähkön ja digitaaliset palvelut internetiin kytkettävän aurinkovoimajärjestelmän avulla. Taustalla on suomalainen Fusion Grid -tutkimusprojekti, jossa tutkijat hakevat perinteisellä tavalla toteuttavien sähkö- ja tietoliikenneratkaisujen rinnalle kevyempiä ja yhteisöllisemmin toteutettavia tapoja. Hanke pilotoidaan nyt ensimmäistä kertaa.

Oniipan kaltaisia kehittyviä alueita on maailmalla paljon. Fusion Gridissä ajatuksena on, että raskaiden rakennelmien sijaan pienimuotoisen, sähkön, tietoliikenneyhteydet ja digitaaliset palvelut tarjoavan yksikön saa kuljetetuksi paikan päälle vaikkapa pienellä lava-autolla. Hanketta rahoittaa Business Finlandin ja Suomen ulkoministeriön Business with Impact (BEAM) -ohjelma.

”Jos ostat vaikkapa Ikeasta sohvan, tarvitset sen kuljettamiseen peräkärryn tai pakettiauton – et sen enempää”, Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen professori Marko Nieminen vertaa.

Kuljetuksen jälkeen sohva kootaan yksinkertaisten, kaikille ymmärrettävien ohjeiden avulla. Sama ajatus pätee Oniipaan vietäviin tietoliikenne- ja sähköyhteyksiin: niiden asennuksen pitäisi onnistua yhteisöllisemmän toteutustavan johdosta omatoimisesti ja matalin kustannuksin.

”Ajatuksena on, että järjestelmä olisi modulaarinen, ja  liitettäviä osia olisi mahdollisimman vähän eli tämä olisi vieläkin helpompaa kuin Ikean huonekalujen kokoaminen”, sanoo Fusion Gridin projektipäällikkö, LUT-yliopiston tutkijatohtori Antti Pinomaa.

Fusion Grid on Aalto-yliopiston, LUT-yliopiston, GreenEnergy Finlandin ja Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK) yhteinen tutkimushanke, jossa sähköt, konnektiviteetti ja digitaaliset palvelut integroiva konsepti pilotoidaan nyt ensimmäistä kertaa. Projektin taustalla vaikutti alussa myös Nokia niin sanotun Kuha-tukiasemakonseptin kautta.

Oniipassa kokeiltavan sähköistysratkaisun peruselementtinä ovat suomalaisen SaloSolarin aurinkopaneelit, jotka lataavat järjestelmän akkuja. Akut toimivat yöaikaisena energiavarastona. Pienimuotoinen aurinkovoimala toimii niin sanottuna off-grid-mikroverkkona. Se tarjoaa muutaman talon pienyhteisölle sähköenergiaa arjen tarpeisiin, esimerkiksi valaistusta, mobiililaitteiden latausta, tuulettimen käyttöä, television katselua ja radion kuuntelua varten.

Pilotissa kokeillaan 12 aurinkopaneelilla toimivaa järjestelmää, joka lataa yöajan kuormituksen tarpeisiin riittävää Lithium-ion akustoa. Tutkijoiden arvion mukaan niiden pitäisi tarjota riittävästi sähköä viiden kotitalouden arjen pyörittämiseen. Aurinkopaneelien ja akuston määrää on kuitenkin helppo kasvattaa: sadalla vastaavalla järjestelmällä sähköt saataisiin esimerkiksi jokaiseen pilotoitavan kohdekylän kotiin.

Pilotoinnin jatkosuunnitelmissa on Nokian valmistaman 4G LTE -mikrotukiaseman liittäminen alueen digitaalisten palvelujen kohentamiseksi. Tukiaseman kantama on noin kaksi kilometriä ja Nokian mukaan järjestelmällä voi olla 600 yhtäaikaista käyttäjää. ”Pilotissa kokeilemme konseptiamme todellisessa ympäristössä. Saamme tietää, miten alkuarvauksemme osuvat kohdilleen”, Pinomaa sanoo.

Tekniset valmiudet yritystoiminnalle

Fusion Gridin keskeisenä ajatuksena on, että kun köyhien maiden pienyhteisöihin viedään sähkö- ja tietoliikenneyhteydet, ne paitsi parantavat paikallisten ihmisten elämänlaatua myös mahdollistavat digitaalisten palvelujen tuella heidän pyörittämänsä uudenlaisen pienyrittäjyystoiminnan. Pilotoinnin yhtenä tavoitteena onkin selvittää, millaisia mahdollisuuksia sähkö ja internet sekä digipalvelut alueille tuovat.

”Emme lähde arvailemaan, mikä voisi olla kannattavaa liiketoimintaa paikallisille, vaan ennemminkin tarjoamme digitaalisia työkaluja ja teknisen alustan niille”, Nieminen sanoo.

Uusien työllistämismahdollisuuksien luominen on tärkeää myös sen takaamiseksi, että rahoittajia infrastruktuurille riittäisi myös varsinaisen tutkimusprojektin jälkeen, jotta vastaavaa teknologiaa voitaisiin viedä uusille alueille.

”Mikään taho ei kuitenkaan lähde rahoittamaan investointia, josta tietää, ettei se maksa koskaan itseään takaisin”, Nieminen huomauttaa. ”Esimerkiksi kehityspankit ovat kiinnostuneita infrastruktuurihankkeista, mutta nekin haluavat nähdä, että hankkeilla on aidot edellytykset kohentaa elinoloja ja luoda puitteita uusille liiketoimintamahdollisuuksille.”

Fusion Grid -hankkeessa tarkastellaankin myös uusia tapoja luoda edellytyksiä investoinneille uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautumisen ja toteutumisen kautta.

Business Finland ja Suomen ulkoministeriö ovat rahoittaneet vuoden 2018 alussa alkanutta Fusion Grid -hanketta 1,5 miljoonalla eurolla. Hanke jatkuu vuoden 2020 kesäkuun loppuun saakka.

Nyt asennettavasta pilotista saadaan kerätyksi arvokkaita käyttäjäkokemuksia vielä noin puolen vuoden ajan hankkeen puitteissa. Pilotointi tuottaa hankkeen merkittävimmät päätulokset.

Hankkeen puitteissa kehitetyn teknologia-alustan tuella on tarkoitus jatkaa eri osa-alueisiin liittyviä tutkimus- ja kehitysosuuksia, joissa jatkaa pilottikonseptin ja -totuteutuksen kehittämistä ja laajentamista, keskittyen haja-asutusalueiden yhteisöjen elinvoimaisuuden kohentamiseen alueille räätälöityjen digitaalisten palveluiden kautta.

������ä�پ����dz�
Marko Nieminen
Professori, Aalto-yliopisto
Puh. +358503684763
marko.nieminen@aalto.fi

Antti Pinomaa
Projektipäällikkö, Fusion Grid
Tutkijatohtori, LUT-yliopisto
Puh. +358 40 833 7291
antti.pinomaa@lut.fi