MONTA-ryhmä pyrkii edistämään monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta Kauppakorkeakoulussa
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Monimuotoisuus- ja tasa-arvoryhmä, MONTA-ryhmä, on pohtinut nuorten naisten vähenevää kiinnostusta kauppatieteisiin jo useamman vuoden ajan. Kauppatieteiden epätasa-arvoistuminen ei ole pelkästään Aalto-yliopiston ongelma, vaan tuttu ilmiö myös muissa kauppatieteellisissä yksiköissä Suomessa. ”Mikäli sukupuolijakaumaa ei saada tasapainoisemmaksi tulevina vuosina todistuspohjaisen sisäänoton myötä, emme pysty palvelemaan suomalaista liike-elämää niin hyvin kuin haluaisimme”, toteaa Rebecca Piekkari. MONTA-ryhmä perustettiin vuonna 2014 ja Rebecca Piekkari on siitä lähtien toiminut sen puheenjohtajana. Hänet nimitettiin tämän vuoden alussa vuorineuvos Marcus Wallenbergin professuuriin, mikä on merkittävä tunnustus hänentutkimusansioistaan kansainvälisen liiketoiminnan alalla.
MONTA-ryhmän perustamisvuonna 2014 naisten osuus kandiopiskelijoista laski selvästi alle 40 %. Tämä herätti huolta sekä Kauppakorkeakoulun että opiskelijayhdistys KY:n silloisessa johdossa ja siksi MONTA-ryhmälle annettiinkin tehtäväksi tukea koulua arjen tasa-arvo- ja monimuotoisuustyössä. Yhteisenä pyrkimyksenä on ollut tehdä Kauppakorkeakoulusta entistä monimuotoisempi, inklusiivisempi ja viihtyisämpi työ- ja opiskeluyhteisö, jossa niin professorit, opiskelijat, palveluhenkilöstö kuin alumnit saavat arvostusta osakseen ja kokevat itsensä tervetulleiksi. MONTA-ryhmä on tänä päivänä moniääninen porukka, johon kuuluu niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia opiskelijoita, professoreita ja palveluhenkilöstöä.
MONTA-ryhmän työsarka on laaja kattaen entiset, nykyiset ja tulevat opiskelijat sekä nykyisen ja tulevan henkilökunnan. Rebecca Piekkari mainitsee ryhmän tärkeän roolin muun muassa Kauppakorkeakoulun viestinnän ja visuaalisen ilmeen uudistustyössä, monimuotoisuuden opetuksessa, opiskelijamarkkinoinnissa sekä uusien professoreiden rekrytoinnissa. Tällä hetkellä agendalla on dekaani Timo Korkeamäen aloite monimuotoisuuden vahvistamisesta ja sukupuolijakauman tasapainottamisesta erityisesti koulumme opetusohjelmissa. ”On sääli, jos opiskelijat ajattelevat joistakin ohjelmista, että ne sopisivat vain tietynlaisille henkilöille, kuten kilpailuhenkisille kovanaamoille tai luoville lukutoukille, joihin he eivät itse lukeudu”, Piekkari sanoo. Nyt on viimeistään otettava etäisyyttä perinteiseen stereotyyppiseen käsitykseen tyypillisestä kauppatieteilijästä, joka ensisijaisesti maksimoi voittoa yrityksen osakkeen omistajille ja itselleen. On syytä kertoa, miten monenlaista merkityksellistä työtä alumnimme tekevät – työtä, jolla oikeasti voidaan muuttaa maailmaa.
Myös Kauppakorkeakoulun maisteriopiskelija ja monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta työelämässä edistävän Inklusiivin perustaja Katja Toropainen kritisoi vahvoja stereotypioita työelämässä ja yliopistomaailmassa. Pahimmillaan ne voivat estää kiinnostavimman pääaineen, uran tai unelma-ammatin löytymisen. Toropainen alkoi kiinnittää huomiota monimuotoisuuteen työskennellessään kasvuyritystapahtuma Slushin pääkuraattorina. Hän huomasi, että keskustelua aiheesta puuttui Suomesta, samoin yhtenäinen käsitteistö. Toropainen loi avoimen tietopankin perustamalleen Inklusiiv-sivustolle, ja myös haastoi suomalaiset teknologiakasvuyritykset raportoimaan monimuotoisuudesta. Aloite sai paljon huomiota yritysmaailmassa. ”Keskustellessani liike-elämän ja aiheen asiantuntijoiden kanssa selvisi, että Suomesta puuttuu tällainen yhteisö, joka jakaa tietoa aiheesta ja tuo ihmisiä ja organisaatioita yhteen.” Moni ilmaisi toiveensa tällaiselle toiminnalle ja tästä kysynnästä syntyi Inklusiiv.
Toropainen toivoo, että Suomessa keskusteltaisiin enemmän monimuotoisuudesta ja inklusiivisuudesta sekä niihin liittyvistä haasteista ja ongelmakohdista. ”Vuosi sitten kun perustin Inklusiivin ja palasin kansainvälisestä Slush-ympäristöstä Suomeen hämmennyin, kuinka kova tarve täällä oli lakaista vaikeat asiat maton alle.” Mutta jos asioista ei keskustella, ei niitä myöskään voida parantaa ja kehittää.
MONTA-ryhmällä ja Inklusiivilla on samoja tavoitteita: tehdä organisaatioiden yhteisöistä monimuotoisempia ja inklusiivisempia, jotta jokainen työntekijä tai opiskelija voi psykologisesti turvallisessa ympäristössä kukoistaa ja keskittyä omaan työhönsä. Tutkimusten mukaan monimuotoiset ja inklusiiviset tiimit tuottavat parempia tuloksia niin liiketoiminnan kuin hyvinvoinninkin näkökulmasta, kun niitä johdetaan hyvin. ”Ei riitä, että edistetään vain monimuotoisuutta, vaan pitää olla myös inklusiivinen: mukaanottava työkulttuuri, jossa on psykologisesti turvallista olla ja toimia.” Toropainen sanoo.
Piekkarin tavoin Toropainen tuo esille, että tietoisuuden lisäämisen lisäksi tarvitaan konkreettisia keinoja ja tekoja arjessa monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistämiseksi. ”Pelkällä puhumisella mikään ei muutu”, Toropainen korostaa. ”Parhaita käytäntöjä on jo olemassa paljon.”
|
Faktalaatikko: Monimuotoisuus (englanniksi diversity) viittaa yksilöiden välisiin eroihin, jotka voidaan luokitella esim. demografisiin eroihin (esim. sukupuoli, ikä, etninen tausta, seksuaalinen suuntautuminen, kansallisuus), kokemuksellisiin eroihin (esim. perhetilanne, elämänvaihe, työkokemus) ja kognitiivisiin eroihin (tiedolliset tekijät, jotka juontavat juurensa esim. koulutuksesta). Inklusiivisuus eli mukaanottaminen (englanniksi inclusion) tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat tuntea olevansa arvostettuja ja tervetulleita organisaation, yhteisön tai tiimin jäseniä. Se tarkoittaa myös sitä, ettei ketään jätetä ulkopuolelle esimerkiksi mielipiteen, ihonvärin, sukupuolen tai äidinkielen vuoksi. Edistämällä monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta yhteisöt voivat löytää uusia näkökulmia arjen työskentelyyn ja päätöksentekoon, mitkä vaikuttavat positiivisesti niiden toimintaan. |
Tietoa henkilöistä:
Rebecca Piekkari on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori.
Katja Toropainen on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun maisteriopiskelija sekä Inklusiiv-yhteisön perustaja.
Lue lisää:
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Matti Lehden nimikkorahaston apurahat vuodelle 2026 on myönnetty
Matti Lehden rahastosta myönnetään apurahoja digitaalisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen.
Aalto ja eurooppalaiset kumppanit kehittävät kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle
Yhdessä Wrocław University of Science and Technologyn, Politecnico di Torinon ja Grenoble INP-UGA:n kanssa Aalto kehittää kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle.